T6Poker televisiossa

MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma käsitteli tämänpäiväisessä ohjelmassaan T6Poker-pokerisivustoa. Tyypillisestä uhkapelisivustosta poiketen T6Pokerin toiminta perustui verkostomarkkinointiin. Mukaan rahapelejä pelaamaan liittyneet jäsenet saattoivat myös ostaa osuuksia yrityksestä sekä saada voittoa mukaan tuomiensa jäsenten voitoista ja sijoituksista.

Kun jossakin toiminnassa oman sijoituksensa vastineeksi saa tavalla tai toisella lupauksen tuloista silloin, kun toimintaan saa houkuteltua lisää sijoittajia, juttu ei koskaan pääty hyvin.

Näin tälläkin kertaa. T6Poker avautui tammikuussa 2008. Ilmeisesti jopa satoja tuhansia käyttäjiä saatiin houkuteltua sivustolle ostamaan osuuksia ja osallistumaan peleihin suurin lupauksin ja ansioiden toivossa. Lokakuussa 2008 kaikki oli ohi. Sivusto sulkeutui yhtäkkiä, eivätkä sijoittajat ja pelaajat saaneet sijoituksiaan ja voittojaan ulos. Mitään perustajasta tai yrityksestä ei sen koommin ole kuulunut. MTV3:n kysymyksiin T6Pokerin suomalainen puuhamies ei saanut annettua vastauksia.

Tyypillisiä olivat myös lähes naurettaviin mittasuhteisiin paisuneet huhut ja markkinointipuheet. Ulosotossa olevan perustaja olikin yhtäkkiä miljoonaperijä; ja vaikka yhtään mainosta ei missään nähty, yrityksen piti käyttää pelkkään markkinointiin vuositasolla kymmeniä miljoonia.

MTV3:n jutussa yllättävää oli se, kuinka moni suomalainen onnistui tälläkin kertaa menemään retkuun. Suomalaisia osallistujia pelissä saattoi olla satoja. Iso osa mukana olleista oli tiettävästi Wincapitan jäseniä.

Jokaiselle huijatuksi tulleelle voi antaa kaksi neuvoa. Ottakaa ensinnäkin opiksenne älkääkä enää sotkeutuko näihin. Toiseksi, jos oikeasti tulitte huijatuksi, ottakaa yhteys poliisiin ja tehkää rikosilmoitus. Huijareita ei koskaan saada kuriin, jos tappiot niellään tuosta vain.

Linkit: Nettipokerirahat katosivat (MTV3 45 minuuttia 22.4.2009)

Better Life Finland

Koska Move Networks Oy:n toiminta ja aloituspakettikauppa on aktivoitunut uudelleen ja herättänyt myös keskustelua, on ajankohtaista päivittää hieman tilannetta.

Moven / Better Lifen / Well Nutritionin taustaa lyhyesti

Move Networks Oy:n toimintaa koskeneiden rikosepäilyjen tutkinta alkoi vuonna 2005. Moven edustajaksi pääsemiseksi oli täytynyt ostaa 999 euron hintainen aloituspaketti. Tätä aloituspakettikauppaa epäiltiin pyramidipeliksi.

Juttu tuli päätökseensä tammikuussa 2009, kun Turun hovioikeus antoi asiassa vapauttavan päätöksen. Hovioikeuden mukaan oli epäselvää, syyllistyttiinkö aloituspakettien kaupan toimeenpanossa rikokseen, koska pyramidipelit kiellettiin vasta vuonna 2006 voimaan tulleessa rahankeräyslaissa.

Rikostutkinnan jatkuessa Moven pääasialliseksi tuotteeksi muodostui "kolmiulotteinen verkkokauppakeskus" Shop to Earn eli s2e.fi. Sivustolle piti tulla runsaasti eri tuotteita ja palveluita myyviä yhteistyökumppaneita, joiden verkkokaupasta ostaessa saisi eräänlaisia bonuspisteitä. Yhteistyökumppaneista vallitsi varsinkin aluksi sekaannusta, eikä niitä liiemmin saatu haalittua. Sittemmin s2e suljettiin "päivityksen vuoksi" kesäkuussa 2007. Sivusto ei koskaan enää avautunut.

Samoin Moven toiminnan puhuttiin laajentuvan Ruotsiin ja mahdollisesti muihin pohjoismaihin jo vuoden 2007 paikkeilla. Toisin kävi.

Move kuitenkin oli vuoden 2006 lopulla lakannut vaatimasta uusilta edustajilta 999 euron paketin ostamista. Toiminnassa keskityttiin yrityksen (tuolloin) tuottamien Well Nutrition -vitamiinien postimyyntiin.

Verkosto näytti jokseenkin hiljenevän, joskin aika ajoin uutisiin nousi esimerkiksi väkisinmyyntitapaus ja yrityksen kestotilaukset, joita käsiteltiin mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Myös Kuluttajavirastolla on ollut ongelmia vitamiinikauppiaiden tilausehtojen kanssa. (Tarkemmin Moven historiaan voi tutustua esimerkiksi tällä sivulla.)

Better Life nyt

Vuoden 2008 aikana Moven toiminta keskittyi aiemman Move Networksin ja s2e:n sijasta Better Life Finlandin nimelle. Vuodenvaihteen 2008-2009 tienoilta asti Moven / Better Lifen edustajaksi pääsemiseksi on jälleen vaadittu 990 euron hintaisen paketin ostamista. Verkosto vaikuttaa pitkän hiljaisuuden jälkeen aktivoituneen. Blfinland-sivuston taustalla on kuitenkin Move Networksin sijasta samojen taustatahojen yritys TMP Invest Oy.

Better Lifen aloituspaketti sisältää 36 kuukauden käyttöön tarkoitettua vitamiinipakettia, yrityksen myyntimateriaalia sekä pinssi. Jälleen kerran edustaja pääsee maksamaan myös yrityksen omasta markkinointimateriaalista. Esimerkiksi Turun käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että yrityksen tulisi tarjota tällainen materiaali ilmaiseksi.

Nykyistä toimintaa ei ehkä voisi enää epäillä pyramidipelistä. Aloituspaketista maksettu hinta on toki varsin suuri. Vitamiinien vuositilaus maksaa kuitenkin myös pelkille vitamiinien käyttäjille peräti 406,80 euroa vuodessa! Jos ja kun tällaisia tilaajia on olemassa, voidaan ajatella, että tuotetta kuitenkin myydään markkinahintaan.

Yhteistyökumppaneina ovat mm. aiempien kumppaneiden joukosta sähköfirma ja kännykkäkauppa, Finora-kännykkäliittymät sekä esimerkiksi juuri Well Nutrition -vitamiinit. (Vaikka Well Nutrition on erillinen yritys, wellnutrition.fi-verkkotunnuksen omistaa Move Networks Oy.)

Palkkiojärjestelmä on lähes sama kuin aiemmin. Jälleen kerran lyhytesitelmän kaavassa esitetään, kuinka edustaja voi tienata jopa 2100 euroa viikossa, kun vain tarpeeksi monta edustajaa ja uutta vitamiiniasiakasta liittyy hänen verkostoonsa samalla viikolla tasapainossa "molempiin linjoihin" tai asiakkaat jatkavat tilauksiaan. Samalla kuin myyntityöhön käytetty työaika pienenee, ansiot vain kasvavat.

Jokainen voi laskea, kuinka epätodennäköisiä tällaiset tulot ovat. Esimerkkinä mainittakoon, että esimerkiksi yli vuoden jatkuneita kestotilauksia pitäisi edustajan verkostossa olla (tasapainossa!) yhteensä lähes 1000 kappaletta, jotta näistä tilauksista syntyisi jatkuva 2100 euron viikkotulo.

Pelkkien aloituspakettien myymisestä sama tulo syntyisi, jos edustajan nk. alalinjaan liittyisi (tasapainossa!) peräti kaksitoista edustajaa joka viikko. Jotta nämä edustajat ja edelleen heidän alapuolelleen liittyneet edustajat pääsisivät hekin jatkuvasti 2100 euron viikkotuloille, verkoston suuruus ylittäisi maailman väkiluvun muutamassa kuukaudessa.

Pelkästään oman 999 euron alkupanostuksen takaisin saaminen - muista kuluista puhumattakaan - vaatii yleisesti ottaen useiden tuhansien liikevaihdon aikaansaamista oman myyntityön ja edustajien värväämisen kautta. Kuten aina verkostomarkkinointiin liittyessä, edustajuutta harkitsevan kannattaisi laskea, kuinka suuri mahdollisuus edes omien takaisin tienaamiselle on.

Well Nutrition -vitamiinit

Edustajat ostavat Well Nutrition -vitamiineja paitsi itselleen, myös markkinoivat niitä lähipiirilleen. Provisioiden saamiseksi jokaisen edustajan edellytetään oman pakettiostoksensa lisäksi hankkivan seitsemän aktiivista Well Nutrition -asiakasta. Yli 400 euron vuosihintaan nämä asiakkaat tilaavat yhteensä lähes 3000 euron edestä vitamiineja vuodessa.

Jälleen kerran verkostomarkkinoinnilla tarjottu tuote on varsin paljon kalliimpi kuin vastaava tai samankaltainen tuote vapaammilla markkinoilla. Verkostomarkkinoinnissa useille tasoille maksetuista pienistä provisioista syntyy lopulta suuri puro, joka nostaa tuotteen hintaa loppukäyttäjälle merkittävästi. Yhden hintavertailun voi lukea vaikkapa tästä keskustelusta. Jos hinnan ja laadun suhteesta on eri mieltä, hintavertailuja saa toki kommenteissa vapaasti esittää.

Jo vuosia sitten nettikeskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka Well Nutrition -vitamiinien kuvaus nettisivuilla vastaa useilta kohdin sanatarkasti Tohtori Tolosen terveystuotesivuilla olleita selostuksia. Better Lifen sivuilla on lisäksi julkaistu mm. yhdysvaltalaisen eläinlääkäri Joel Wallachin varsin kyseenalainen kirjoitus "Kuolleet lääkärit eivät valehtele". (Kirjoitus on ehkä alun perin ilmestynyt tällä sivulla.) Wallach on tunnettu väitteistään, joiden mukaan kuolema johtuu lähinnä mineraalien puutteesta ja sopivilla mineraaleilla ihminen eläisi helposti yli 120-vuotiaaksi. Terveys paranee näin kiviä syömällä.

Wincapitan uusimmat vaiheet

Wincapitan tapauksesta ei varsinaisesti uutta ole viime kuukausina paljastunut. Pääepäilty ja toiminnan pyörittäjä Hannu Kailajärvi pidätettiin lopulta pienestä ruotsalaismökistä ja luovutettiin Suomeen. Toinen keskeinen puuhamies pidätettiin lentokentällä, kun taas kolmas on yhä kateissa.

Osalle Wincapitaan osallistuneista viime päivien uutisointi on tuonut kuitenkin ratkaisevan tiedon. Poliisin mukaan pääepäilty Kailajärvi on kuulusteluissa tunnustanut, ettei valuuttakauppaa lainkaan käyty. Nettisivuilla esitetty data sisälsi ainoastaan osto- ja myyntisuosituksia, mutta kauppoja ei toteutettu.

Tämä tieto näyttää vieneen viimeisiltäkin mohikaaneilta uskon Wincapitan toimintaan. Iltalehti tietää kertoa osallistuneiden olevan suorastaan raivoissaan.

Uutisten mukaan Wincapitan varoja on tällä hetkellä takavarikossa noin 16 miljoonan euron edestä. Klubiin yhteensä sijoitetuista noin 100 miljoonasta eurosta valtaosa jaettiin takaisin "tuottoina" sijoituksen tehneille. Näin parhaassa tapauksessa moni voi vielä saada omiaan takaisin, mutta edessä on vielä kokonainen sarja monimutkaisia selvityksiä ja oikeudenkäyntejä.

Move ja hovioikeus

Turun hovioikeus on 20.1.2009 antanut vapauttavan tuomion Move Networksin pyörittäjille, jotka käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut rahankeräysrikoksesta ja markkinointirikoksesta. Käräjäoikeus piti Moven toimintaa rahankeräyslaissa kiellettynä pyramidipelinä.

Rikosepäilyt koskivat Moven toimintaa vuonna 2005. Pyramidipelit kieltävä säädös on kuitenkin tullut voimaan vasta 1.7.2006. Näin hovioikeuden ratkaistavaksi tuli tuomion perusteluiden mukaan kysymys, "onko tuollainen menettely ollut myös tekoaikaan voimassa olleiden säännösten perusteella rangaistavaa".

Aiemmassa, vuonna 2005 voimassa olleessa rahankeräyslaissa pyramidipelejä ei ollut kielletty. Lakiin sisältyi kuitenkin ketjukirjeet kieltävä säädös. Hovioikeus totesi, että on epäselvää, koskeeko ketjukirjeet kieltävä säädös Moven kaltaista toimintaa, jossa mukaan lähtenyt sai 999 euron aloitusmaksun vastineeksi myös konkreettisia tuotteita. Ketjukirjeissä tällaista vastinetta ei yleensä ole ollut. Pyramidipelejä koskevan kiellon oli lain valmistelussa ajateltu laajentavan rahankeräysrikoksen alaa juuri ketjukirjeestä poikkeavaan, osin vastikkeellisesti toimivaan pyramidipeliin.

Näin ollen asia oli ratkaistava syytettyjen eduksi: kyseinen toiminta ei tekohetkellä ollut kiellettyä, koska tuolloin voimassa olleessa rahankeräyslaissa ei ollut pyramidipelejä kieltävää säädöstä.

Hovioikeuden ratkaisu jättää näin yhä auki sen kysymyksen, milloin tarkalleen ottaen verkostomarkkinoinnissa on kyse pyramidipelistä. Yhtäkään "perinteisen" verkostomarkkinoinnin piirissä toiminutta pyramidipeliä ei uuden, vuonna 2006 voimaan tulleen rahankeräyslain perusteella ole vielä tuomittu.

Linkit:
Mtv3:n 45 minuuttia -uutinen (sisältää linkin tuomioon, joka on aukaistavissa zip-pakettina)

Wincapitassa huijatuille

Keskusrikospoliisin mukaan Wincapitan pyörittäjä on maksanut tuotot uusilta jäseniltä kerätyistä maksuista ja sijoituksista pitäen osan rahoista itsellään. Sijoitusten summa oli selvästi jäsenille maksettuja tuottoja suurempi eikä valuuttakauppaa ole käyty. Jos näin on, Wincapita oli täydellisen puhdas huijaus.

Mitä huijatuksi tulleen olisi syytä tehdä?

Tässä tapauksessa Wincapitan toiminnassa on kyseessä ollut pyramidipeli, jonka toimeenpanossa on kyseessä rahankeräysrikos. Rikosilmoitus on ainoa tapa saada rikoksella vietyjä rahoja takaisin. Rikosilmoitus on myös ainoa laillinen keino pyrkiä vaikuttamaan siihen, että tällainen huijaus ei toistu.

Poliisilla on tiettävästi tieto lähes jokaisesta osallistujasta, joten oman tai sponsorin nimen paljastumista ei tarvitse pelätä. Rikosilmoituksen tekijöistä ei muutoinkaan anneta tietoa kenellekään poliisin ulkopuolelle. Huijatuksi tulemisessa ei ole mitään hävettävää.

Wincapita-tapaus käsitellään parhaassa tapauksessa yhdessä oikeudenkäynnissä, johon rikosilmoituksen tehneet voivat ilmoittautua asianomistajiksi. Asianomistajien etua ajaa oikeudenkäynnissä yleinen syyttäjä, eikä oma läsnäolo tai oman asianajajan palkkaaminen ole välttämätöntä. Todennäköistä tosin on, että tapaus jakaantuu useampiin oikeudenkäynteihin.

Laajaa ja monimutkaista sijoitushuijausta ei Suomessa vielä koskaan ole saatettu oikeuden eteen, joten ennakkotapauksia ei ole. Järkevältä ja hyvältä oikeuskäytännöltä vaikuttaisi se, että kaikilta pyramidipelistä tuottoja saaneilta hyöty tuomittaisiin menetettäväksi siltä osin kuin se ylittää heidän tekemänsä sijoituksen suuruuden.

Menetetyiksi tuomituilla varoilla voitaisiin edelleen kattaa toimintaan rahaa hävinneiden kärsimiä tappioita. Samoin toiminnan pyörittäjältä takavarikoidut rahat on syytä jakaa takaisin tappioita kärsineille.

Rahankeräysrikoksen ohella toiminnan pyörittäjää tai pyörittäjiä voidaan syyttää myös mm. törkeästä petoksesta. Siinä tapauksessa, että sponsorit ovat tietoisesti esittäneet paikkansapitämättömiä väitteitä tai liioitelleet toiminnasta heille annettuja tietoja, heitä voidaan syyttää rahankeräysrikoksesta ja/tai petosrikoksesta.

Joidenkin värvääjien kohdalla todisteita tällaisesta toiminnasta voi olla. Useimmat ovat kuitenkin toimineet hyvässä uskossa.

Ohjeet yhteydenottoon ja rikosilmoituksen tekemiseen saa Keskusrikospoliisin sivuilta.

Pyramidipelin ABC

Wincapita-tapauksen vuoksi pyramidipeleistä on viime päivinä käyty erityisen vilkasta keskustelua. Mutta mikä pyramidipeli on? Mistä pyramidipelin erottaa laillisesta kaupankäynnistä tai sijoitustoiminnasta? Mitä pyramidipelistä seuraa?

Kielletty pyramidipeli

Suomessa pyramidipelit kieltävä säädös on sijoitettu rahankeräyslakiin. Laissa pyramidipeli määritellään seuraavasti:

[Tässä laissa tarkoitetaan] pyramidipelillä toimintaa, jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina. (4 § kohta 5.)

Yksinkertaistetusti pyramidipelissä on kysymys kaikenlaisesta toiminnasta, jossa toimintaan liittymisen tai siinä mukana olemisen edellytyksenä on (1) maksettava jokin maksu ja (2) tämä maksu oikeuttaa saamaan tuottoja, kun muut mukaan liittyvät suorittavat samankaltaisia maksuja.

Pyramidipelin toimeenpanemisessa on kyse rahankeräysrikoksesta, josta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta (Rikoslaki 17:16 b). Aiemmassa oikeuskäytännössä toimintaan osallistuneita ja siitä taloudellista hyötyä saaneita on myös tuomittu lievästä rahankeräysrikoksesta.

Pyramidipeliä ei koskaan markkinoida pyramidipelinä: toimintaan mukaan lähteviä ei suoraan pyydetä suorittamaan maksua eikä tuottojen sanota suoraan syntyvän toisten tekemistä maksuista. Päinvastoin toimintaa esitellään aina laillisena kaupankäyntinä tai sijoitustoimintana, jossa on mahdollista saada aikaan suuriakin tuloja - lopulta jopa töitä aktiivisesti tekemättä.

Laiton pyramidipeli on näin poikkeuksetta pukeutunut laillisen toiminnan valeasuun: muutoin toimintaan olisi vaikea saada ketään mukaan. Laittoman toiminnan ja huijauksen havaitsemiseksi on syytä eritellä joitakin pyramidipelien keskeisiä ominaisuuksia - erityisesti koska pyramidipelejä on tällä hetkellä valloillaan kolmea eri päätyyppiä, jotka poikkeavat toisistaan joidenkin olennaisten piirteiden osalta.

Tyyppi A: Verkostohuijaus

Aivan viime vuosien aikana kahden verkostomarkkinointiperiaatteella toimivan yrityksen toimintaa tai toimintaan osallistuneita suomalaisia on syytetty ja tuomittu rahankeräysrikoksesta pyramidipelit kieltävän säädöksen nojalla. Verkostomarkkinointia ja pyramidipeliä ei useinkaan voi erottaa minkään selkeän nyrkkisäännön perusteella. Rajanveto on päinvastoin tällä hetkellä käynnissä ja oikeuskäytäntö aiheesta muotoutumassa. Koska verkostomarkkinoinnissa on kyseessä kielletty pyramidipeli?

Verkostoa esiteltäessä yleensä väitetään, että edustajan verkostosta saamat tulot perustuvat tuotteiden tai palveluiden myyntiin ja että edustaja voi halutessaan värvätä edelleen uusia edustajia mukaan järjestelmään ja saada tuloja myös näiden myynnistä. Tällainen toiminta onkin sinänsä laillista.

Verkostomarkkinointi on kuitenkin useimmiten suunniteltu niin, että se muuttuu pyramidipeliksi. Ensinnäkin verkoston palkkiojärjestelmän vuoksi toimintaan osallistujien kannattaa todellisuudessa pyrkiä värväämään jokainen mahdollinen asiakas mukaan toimintaan omaan verkostoonsa. Myyntiä verkoston ulkopuolisille ei olekaan tarkoitus harjoittaa, vaan pääsääntöisesti tuotteet ostetaan itselle.

Toiseksi verkostomarkkinoijan on usein pakko ostaa jokin "aloituspaketti" tai tietyn verran tuotteita esimerkiksi kuukaudessa saadakseen palkkioita. Verkostomarkkinoijan palkkiot puolestaan syntyvät siitä, kun hänen verkostoonsa mukaan liittyneet, toiset verkostomarkkinoijat suorittavat samankaltaisia ostoksia.

Kolmanneksi, koska palkkioita maksetaan verkostoon lukuisille osallistujille, jotka eivät mitenkään osallistu tavaran toimittamiseen asiakkaalle, verkostomarkkinoinnilla myytävät tuotteet ovat poikkeuksetta kalliimpia kuin muussa vähittäiskaupassa. Käytännössä verkostomarkkinoija ei näin myy mitään vaan ostaa ylihintaisia tuotteita itselleen saadakseen palkkioita siitä, kun hänen verkostonsa jäsenet ostavat itselleen ylihintaisia tuotteita.

Toiminnassa on näin kyseessä käytännön pyramidipeli, joka on enemmän tai vähemmän onnistuneesti verhottu tavaroiden tai palveluiden kauppaan. Osallistujat (1) suorittavat maksun toimintaan osallistumisesta tuotteista maksamassaan ylihinnassa ja (2) voivat saada tuottoja, kun toimintaan myöhemmin mukaan liittyneet suorittavat samanlaisia, tuotekauppaan verhottuja maksuja.

Valtaosa, usein noin 99 %, tällaiseen toimintaan osallistuneista jää tappiolle prosentin murto-osan saadessa huomattavia tuloja.

Miksi tällaista verkostomarkkinointia ei sitten saada kuriin? Kysymys verkostomarkkinoinnin ja pyramidipelin rajasta on keskittynyt rahankeräyslain pyramidipelin määritelmän edellytykseen maksun "vastikkeettomuudesta". Tämä vastikkeettomuus käytännössä edellyttää, että tuotteesta on maksettu varsin selkeää ylihintaa. Tämän vuoksi ainoastaan räikeimmät tapaukset, kuten Move Networksin aloituspakettikauppa sekä WGI, on tähän mennessä saatettu oikeuden eteen.

Näissä oikeustapauksessa on tuomittu sekä verkostomarkkinointipohjaisen pyramidipelin toimeenpanijoita (rahankeräysrikoksesta) että toimintaan osallistuneita (lievästä rahankeräysrikoksesta). Tuomiot ovat tähän mennessä olleet sakkorangaistuksia. Menettämisseuraamuksena valtiolle on tuomittu rikoksen tuottama hyöty; näissä kahdessa tapauksessa varsinaisia asianomistajia ei ollut.

A-tyypin pyramidipeleissä onkin selvää, että osallistujien tulisi ymmärtää toiminnan olevan lain näkökulmasta epäilyttävää. Toiminnan pelisäännöt ovat selkeitä: suorittamalla tietyn maksun (esimerkiksi ostoksen muodossa) saa oikeuden tuottoihin, kun omaan verkostoon liittyy maksua suorittavia jäseniä. Tämän vuoksi onkin varsin perusteltua, että tuomituksi voivat tulla myös toimintaan osallistuneet.

Samoin A-tyypin pyramidipelin paljastuminen ei useinkaan tuota suurta vaivaa, kun järjestelmän periaatteet tulevat viranomaisten tietoon. Tästä huolimatta, toisin kuin on joskus väitetty, esimerkiksi Sisäministeriö tai lupaviranomainen ei voi suoraan puuttua laittomalta vaikuttavaan toimintaan vaan korkeintaan saattaa toiminnan poliisin tutkintaan. Rajanvedon ollessa häilyvää jokainen tapaus on kuitenkin koeteltava yksi kerrallaan, eikä mitään yleispätevää sääntöä toiminnan laillisuuden arvioimiseen ole.

Rahankeräyslaki ei näin sinänsä riitä estämään verkostomarkkinoinnin pyramidipelipiirteitä. Lain ei ole tarkoitus koskea nimenomaan verkostomarkkinoinnin keinoin tapahtuvaa huijaamista; lisäksi uusia yrittäjiä löytyy aina. Verkostomarkkinoinnin ongelmia poistava säädös ei muutenkaan sovi vastikkeettomia suorituksia koskevaan lakiin.

Verkostomarkkinoinnin voi lopullisesti puhdistaa pyramidipelistä ainoastaan lainmuutos, jossa kielletään jonkin ostoksen tekemistä tai "myynnin" suorittamista toimintaan liittymisen tai palkkioiden saamisen edellytyksenä. Samoin verkostomarkkinoijien kuluttajaoikeudellista asemaa on syytä parantaa ja selkeyttää.

Varoitus! Verkostomarkkinoinnissa on kyseessä pyramidipeli tai muu huijaus, jos:

• Toimintaan liittymisen edellytyksenä on käytännössä tehtävä jokin ostos, tai
• Tuotteiden myymisen sijasta toiminta painottuu pikemminkin uusien edustajien värväämiseen, tai
• Saadakseen palkkioita osallistujan on käytännössä ostettava itselleen tuotteita, tai
• Toiminnasta väitetään voivan saada joidenkin satojen eurojen kuukausituloja ylittäviä tuottoja

Tyyppi B: Ponzi- tai sijoitushuijaus

Merkittävästi toisenlainen pyramidipelin tyyppi ovat sijoitushuijaukset. Näissä järjestelmissä tuottojen ei millään tavalla väitetä perustuvan toimintaan mukaan liittyvien jäsenten suorittamiin maksuihin, sijoituksiin tai ostoksiin. Päinvastoin, tuottojen kerrotaan tulevan aivan muualta kuin uusien jäsenten liittymismaksuista tai sijoituksista - yleensä jostakin erityisen onnistuneesta sijoitustoiminnasta, jonka tuottoja jaetaan toimintaan rahaa sijoittaneiden kesken.

Todellisuudessa valtaosa kaikkien tällaisten järjestelmien osallistujilleen maksamista tuotoista tulee suoraan uusien mukaan liittyvien maksamista maksuista tai sijoituksista. Järjestelmä on olemassa ja tuottoja maksetaan niin kauan kuin uusia ihmisiä saadaan mukaan sijoittamaan riittävästi.

Tämän vuoksi myös B-tyypin pyramidipelissä houkutellaan värväämään uusia jäseniä erilaisilla "suosittelupalkkiojärjestelmillä", joissa usein ei kuitenkaan makseta palkkioita niin usealle tasolle kuin A-tyypin pyramidipeleissä.

Sijoitushuijauksissa on edelleen tyypillistä, että ensimmäisenä mukaan liittyville tai ensimmäistä kertaa sijoittaville tuotot maksetaan täysimääräisenä ja ajallaan. Tämä rohkaisee osallistujia sijoittamaan uudestaan, enemmän ja hankkimaan mukaan myös muita sijoittajia.

Tuottojen nostamista omalle pankkitilille on samoin hidastettu merkittävästi erilaisten aikarajoitusten avulla. Suuret tuotot ovat usein tosiasiassa lähinnä virtuaalisia - esimerkiksi lukuja nettisivuilla.

Ponzi-huijauksen tulos on kuitenkin lopulta aina se, että noin 90 % häviää käytännössä koko sijoittamansa summan ja korkeintaan muutama prosentti, yleensä ensimmäisenä mukaan lähteneet, pääsevät omilleen.

Tämänkaltainen huijaus on selkeästi rahankeräyslaissa kiellettyä pyramidipelitoimintaa: osallistujat (1) maksavat "sijoituksen" muodossa maksun osallistumisesta ja (2) heidän saamansa tuotot riippuvat ja usein kokonaan muodostuvat toimintaan myöhemmin mukaan lähtevien tekemistä suorituksista.

Huijauksen paljastuminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista. Vaikka esimerkiksi tuotto-odotukset ovat usein uskomattomia, ainoastaan toiminnan pyörittäjät voivat tietää varmuudella, mihin tuotot perustuvat. Sijoitushuijausten monimutkaisuuden vuoksi poliisitutkinta voi usein alkaa vasta, kun toiminta näyttää jo päättyneen ja huijatuksi tulleet ovat tehneet rikosilmoituksia.

Toiminnan läpinäkymättömyydellä on kuitenkin seurauksensa myös sen suhteen, kuka toimintaan osallistuneista on voinut syyllistyä rikokseen. Toimintaan rahojaan sijoittanut on selkeästi tullut rikoksen uhriksi. Myös muita sijoittajia mukaan houkutelleet ovat voineet toimia hyvässä uskossa.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että he ovat tietoisesti esittäneet paikkansapitämättömiä väitteitä tai liioitelleet toiminnasta heille annettuja tietoja, värvääjiä tulisi syyttää rahankeräyslain rikkomisesta tai esimerkiksi petosrikoksesta.

Menettämisseuraamuksen kohdalla tilanne on kuitenkin toinen. Mikäli laaja sijoitushuijaus paljastuu pyramidipeliksi, toisten tekemistä sijoituksista on voitu maksaa "tuottoja" suurille joukoille toimintaan osallistuneita. Rikoslain 10 luvun säädösten nojalla oikeuden on tällaisessa tapauksessa mahdollista tuomita menetetyksi kaikki toiminnasta syntynyt hyöty myös sellaisilta, jotka eivät ole varsinaiseen rikokseen osallisia.

Laajaa ja monimutkaista sijoitushuijausta ei Suomessa vielä koskaan ole saatettu oikeuden eteen, joten ennakkotapauksia ei ole. Mielekkäältä kuitenkin vaikuttaisi, että kaikilta pyramidipelistä tuottoja saaneilta hyöty tuomittaisiin menetettäväksi siltä osin kuin se ylittää heidän tekemänsä sijoituksen suuruuden; menetetyksi tuomituilla varoilla voitaisiin edelleen kattaa toimintaan rahaa hävinneiden kärsimiä tappioita.

Tällainen ratkaisu olisi syytä tehdä jo kriminaalipoliittisista syistä: jos menettämisseuraus ei koske kaikkia rikoksesta hyötyä saaneita, pyramidipelin toimeenpaneminen esimerkiksi perheenjäsenen tai muun läheisen hyväksi voi olla liian houkutteleva vaihtoehto.

Sijoitushuijaus päättyy yleensä vasta siihen, että huijari häviää saatuaan kerättyä riittävän summan varoja yksityisiltä sijoittajilta: ennen rikosilmoituksia viranomaiset usein joutuvat tyytymään hiljaiseen varoitteluun ja epäilysten esittelyyn. Sijoitushuijauksiin pitäisi voida puuttua niiden ollessa vielä käynnissä.

Suomalaisissa viranomaisista rahoitusmarkkinoita ja sijoitustoimintaa valvoo Rahoitustarkastus (Rata), joka tähän mennessä ei kuitenkaan ole mitenkään puuttunut vallalla olleisiin, suuriinkaan sijoitushuijauksiin. Ratalla on tähän kuitenkin mahdollisuus: se voi katsoa yleisölle tarjotut tuotteet arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetuiksi arvopapereiksi. Arvopaperien tarjoaminen yleisölle edellyttää Ratan hyväksymän esitteen julkaisemista. Esitteen tulee sisältää mm. tiedot liikkeeseenlaskijan varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta, tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä.

Ratan olisi syytä edellyttää esitteen julkaisemista myös niiltä toimijoilta, jotka eivät nimitä tuottoihin oikeuttavia välineitä osakkeiksi tai muiksi arvo- tai tuotto-osuuksiksi - jopa sitä suuremmalla syyllä, koska tämänkaltaisilla toimijoilla ei useinkaan ole puhtaita jauhoja pussissaan.

Varoitus! Sijoitustoiminnassa on todennäköisesti kyseessä pyramidipeli tai muu huijaus, jos:

• Sijoitukselle luvataan takuuvarmaa yli 10 % vuosituottoa, tai
• Sijotukselle lupaillaan melko varmaa kymmenien - tai jopa satojen - prosenttien vuosituottoa, tai
• Sijoitusta suosittelee tuttava, joka tavalla tai toisella saa palkkiota suosituksestaan, tai
• Sijoituksen tarjoaja ei ole Ratan valvonnassa ja sijoituskohteesta ei ole Ratan hyväksymää esitettä, tai
• Sijoituksen kohteesta ja sijoituksen hallinnoijasta ei ole saatavilla erittäin tarkkoja tietoja.
  

C-tyyppi: Vakuutushuijaus

Pyramidipeleistä on vielä erotettavissa yksi tyyppi, joka muistuttaa läheisesti sijoitushuijausta, mutta jonka toimintaperiaate on erilainen. Kyseessä ovat erilaiset usein vakuutusten nimillä kulkevat huijaukset, joita myös Suomessa on levinnyt useita.

Vakuutushuijauksen toimintaperiaate on yksinkertainen. Ihmisille markkinoidaan usein melko halpahintaista, muutaman kymmenen tai sadan euron hintaista vakuutusta tai pitkäaikaista sijoitusta. Markkinoinnissa vakuutetaan, että tiettyjen ehtojen täyttyessä vakuutuksen ottanut saa suurehkon summan rahaa joko kertasuorituksena tai toistuvina suorituksina esimerkiksi eläkeiässä.

Jälleen kerran toiminnan leviäminen perustuu suosittelu- tai sponsorointijärjestelmään. Vakuutuksen ottaja voi usein saada entistä enemmän "eläkettä", kun hän on tuonut mukaan lisää vakuutusmaksun maksaneita.

Lisäksi koko vakuutusjärjestelyn väitetään usein toteutuvan vasta siinä vaiheessa, kun tietty määrä vakuutuksenottajia on saatu kerättyä. Kerran toimintaan mukaan lähteneille markkinoidaan yleensä lisämaksusta erillisiä lisävakuutuksia ja heiltä vaaditaan erilaisia hallintokuluista syntyviä maksuja.

Todellisuudessa mitään tuottoja ei aiota maksaa. Kyseessä on mitä puhtain huijaus, jossa suurelta joukolta ihmisiä kerätään pieniä maksuja, joista huijauksen pyörittäjille syntyy suuri rahavirta.

Vakuutushuijauksessa ei välttämättä ole kyse pyramidipelistä, sillä osallistujille ei lopulta useinkaan makseta minkäänlaisia tuottoja, Tällöin ainoastaan pyramidipelin ensimmäinen kriteeri täyttyy: maksuja kyllä maksetaan, mutta tuottoja ei saa kukaan. Vakuutushuijausta onkin usein tarkasteltava pikemminkin petossarjana kuin pyramidipelinä.

Vakuutushuijausten kiinnisaamista vaikeuttaa se, että osallistujien menetykset ovat varsin pieniä. Rikosilmoituksen tekeminen ei useinkaan vaikuta mielekkäältä, vaikka osallistuja huomaa tulleensa huijatuksi.

Vakuutushuijauksen taustatahot ovat hekin usein tavoittamattomissa. Suomessa levinneiden huijausten toimeenpanijat ovat usein ulkomaalaisia huijausnikkareita, jotka pyörittävät samantyyppistä toimintaa useissa eri maissa.

Tästä huolimatta useissa tapauksissa vaikuttaa siltä, että toiminnan suomalaiset puuhamiehet ja -naiset ovat hyötyneet taloudellisesti esimerkiksi keräämiensä "toimistomaksujen" muodossa. Myös osa vakuutusmaksuista on voinut päätyä toiminnan ulkomaalaisten tahojen tilien sijasta suomalaisten pyörittäjien taskuihin. Tällä tavoin myös suomalaiset osallistujat ovat todennäköisesti syyllistyneet petosrikokseen tai laittomaan pyramidipeliin.

Vakuutushuijaukset eivät useinkaan tule tarpeeksi aikaisin julkisuuteen. Yksi merkittävä tekijä on huijatuksi tulleiden pienet menetykset: kukaan ei vaivaudu lähtemään vaatimaan oikeutta itselleen.

Suomessa vakuutustoimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto, joka on viime aikoina aktivointunut varoittamaan tämäntyyppisistä huijauksista. Vakuutusvalvontaviraston tulisikin jatkuvasti varoittaa mediassa ja nettisivuillaan tietoonsa tulleista tapauksista, joissa vakuutuksia tai vakuutuksenkaltaisia sijotuksia markkinoidaan lainvastaisesti riittämättömin tiedoin.

Huijauksen uhriksi tulleita on kehotettava tekemään toiminnasta rikosilmoitus, vaikka yksittäisen henkilön menetykset olisivatkin pieniä. Tällöin toiminnan vyyhti voi lähteä purkautumaan.

Varoitus! Vakuutustoiminnassa on todennäköisesti kyseessä huijaus, jos:

• Pienelle vakuutusmaksulle luvataan suuria tuottoja, tai
• Vakuutuksen sisällöstä ja ehdoista ei saa tarkkaa kirjallista kuvausta, tai
• Vakuutusta markkinoi tuttava, joka on ottanut vastaavan vakuutuksen ja saa lisätuottoja muiden vakuutuksen ottajien värväämisestä, tai
• Vakuutusta kauppaava henkilö tai yritys ei ole ilmoittautunut Vakuutusvalvontaviraston ylläpitämään vakuutusedustajarekisteriin, tai
• Vakuutuksen antajasta ei ole saatavilla tarkkoja yhteystietoja.

Yhteenveto

A-tyypin pyramidipeleissä:

• Toiminta on yleensä verhoiltu tavaran kauppaan
• Tarkoitus on lähinnä värvätä uusia ostajia
• Tuotot syntyvät värvättyjen jäsenten ostaessa ylihintaisia tuotteita
• Palkkioiden saamisen edellytyksenä on tehtävä ostoksia tai myytävä itselleen tuotteita
• Kaikkien toiminnasta hyötyneiden voidaan katsoa syyllistyneen rikokseen

B-tyypin pyramidipeleissä:

• Toiminta on yleensä verhoiltu sijoitustoiminnaksi
• Uusien sijoittajien värväämisestä palkitaan
• Sijoitusta tarjoaa tuttava eikä Rata ole hyväksynyt esitettä
• Väitteet saaduista tuotoista ylittävät selvästi tyypilliset tuotto-odotukset
• Toimintaan osallistuneet eivät välttämättä ole syyllistyneet rikokseen
• Tuotot voidaan ja tulisi tuomita menetetyiksi

C-tyypin pyramidipelissä tai huijauksessa

• Toiminta on yleensä verhoiltu vakuutukseksi tai pitkäaikaiseksi sijoitukseksi
• Uusien vakuutuksenottajien hankkimisesta luvataan palkkioita
• Vakuutusta tarjoaa tuttava, joka ei ole vakuutusasiamiesrekisterissä
• Väitetty vakuutussumma on suhteettoman suuri verrattuna muutaman kympin tai satasen maksuun
• Tuottoja ei makseta kenellekään
• Toimintaan osallistuneet ovat yleensä joutuneet rikoksen uhriksi
• Osa toiminnassa mukana olleista on voinut syyllistyä rikokseen
  

Jokaisessa pyramidipelissä:

• Toimintaa esitellään laillisena kaupankäyntinä tai sijoitustoimintana
• Toiminnan laajeneminen perustuu värväys- tai suosittelujärjestelmään
• Suurin osa osallistujista jää toiminnasta väistämättä tappiolle

Wincapita kaatui?

(Lue päivitetyt tiedot 25.3. alkaneesta poliisitutkinnasta Wincapita-tietoiskusta.)

"Yksityinen sijoitusklubi" Wincapita on vaikuttanut pitkään arveluttavalta. Aivan viime viikkoina se on myös alkanut osoittaa merkkejä toimimattomuudesta. Helmikuun "kotiutukset" eivät eri keskustelupalstojen viestien perusteella onnistuneet kaikille ainakaan täysimääräisesti. Samoin klubin sisäinen keskustelupalsta suljettiin. Edelleen Wincapita tiedotti 23.2.jäsenilleen tutkivansa jäsenten rahaliikennettä.

6.3. Wincapitan sivuille ilmestyi tiedote, jonka mukaan Wincapita on "tutkinnan alaisuudessa" ja rahaliikenne on keskeytetty. Lopulta 7.3. Wincapitan nettisivut lakkasivat toimimasta.

Useat jäsenet näyttävät olevan jo sitä mieltä, että toiminta on päättynyt. Toiset kuitenkin väittävät, että sivut palaavat toimintaan 16.3., vaikka tämä väite perustuu täysin puhtaaseen huhuun. Mikäli esimerkiksi rahansiirtojen loppuminen johtuisi rahojen välitykseen käytetyn Moneybookersin aloittamasta Wincapitan toimien tutkinnasta, kuten nyt vaikuttaa, tämän ei pitäisi mitenkään vaikuttaa sivujen toimivuuteen tai väitettyyn valuuttakauppaan.

Käytännössä ainoat vaihtoehdot ovat siis seuraavat: joko viranomaiset ovat lopettaneet Wincapitan toiminnan tai klubi on itse sulkenut itsensä ja vienyt kassansa mennessään.

Joko Wincapitan toiminta ja sivut palaavat varsin pian erittäin hyvän selityksen kanssa tai Wincapita hävisi sijoitettujen pääomien kanssa ja paljastui näin huijaukseksi. Mikäli jäljempi vaihtoehto toteutuu, Wincapitan ja klubin toimintaan mukaan värvänneiden toiminnassa on voinut toteutua useamman eri rikoksen tunnusmerkit.

Suomen lakien soveltuvuus

Wincapitan kotipaikan sanotaan olevan Panamalla. Tästäkin huolimatta vähintäänkin jäsenten toimintaan sovelletaan Suomen lakia: suomalaiset ovat markkinoineet (tai "suositelleet") Wincapitan toimintaa Suomessa toisille suomalaisille. Samoin klubin suomalaisten taustahenkilöiden sanotaan edistäneen toimintaa myös ("vieraillessaan") Suomessa. Lisäksi klubin käyttämä palvelin on sijainnut ilmeisesti Suomessa. Toinen asia on, kyetäänkö kaikkia toiminnan taustatahoja saamaan tarvittaessa kuulusteluihin ja oikeuden eteen.

Petos

Rikoksista, joihin Wincapita-toiminnassa on voitu syyllistyä, seuraamuksiltaan vakavin on (törkeä) petos, joka rikoslaissa määritellään seuraavasti:

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (RL 36:1.)

Mikäli (1) Wincapitan sivuilla esitetyt väitteet toiminnan luonteesta eivät ole pitäneet paikkaansa, ja (2) osallistujille on syntynyt taloudellista vahinkoa, kyseessä voi olla petosrikos.

Samoin myös klubin toimintaan värvännyt "sponsori" on voinut toimintaa koskevia väitteitä esittäessään syyllistyä petosrikokseen, mikäli hän on tiennyt niiden olevan harhaanjohtavia tai valheellisia ja toiminut tarkoituksenaan saavuttaa taloudellista etua.

Mikäli petosrikoksella on esimerkiksi tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, kyseessä on törkeä petos, josta maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta (RL 36:2).

Markkinointirikos

Samankaltaisin perustein Wincapitan toiminnassa voi olla kyseessä markkinointirikos:

Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden ammattimaisessa markkinoinnissa antaa markkinoinnin kohderyhmän kannalta merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (RL 30:1.)

Markkinointirikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää toiminnan ammattimaisuutta, lähinnä jatkuvuutta tai yritystoiminnan piirteitä. Useimpien värvääjien toiminnassa tätä tekijää todennäköisesti ei ole nähtävissä, mutta järjestelmän toimeenpanijoiden ja mahdollisesti suurimpien värväreiden toiminta on katsottavissa ammattimaiseksi. Tämä rikosnimike on kuitenkin tässä mainituista epätodennäköisin.

Rahankeräysrikos

Rahankeräyslaissa määritellään pyramidipeli seuraavasti:

[Tässä laissa tarkoitetaan] pyramidipelillä toimintaa, jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina. (4 § kohta 5.)

Mikäli Wincapitan järjestelmässä jäsenten tuotot ovat (osaksikaan) syntyneet uusien jäsenten maksuista ja sijoituksista, Wincapitan toiminnassa on voinut olla kyseessä rahankeräyslaissa kielletty pyramidipeli (9 §).

Pyramidipelin toimeenpanemisessa tai sen edistämisessä on kyse rahankeräysrikoksesta, josta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta (RL 17:16 b). Aiemmassa oikeuskäytännössä pyramidipelin aloittajat ja järjestelmän pyörittäjät on tuomittu rahankeräysrikoksesta (ks. tapaus Move), toimintaan osallistuneet ja siitä taloudellista hyötyä lievemmästä tekotavasta, lievästä rahankeräysrikoksesta (aiemmin rahankeräysrikkomuksesta, ks. tapaus WGI).

Seuraamukset ja vahingonkorvaukset

Rangaistusten ohella kaikki rikoksella saatu hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi (RL 2:10).

Aiemmissa pyramidipelitapauksissa menettämisseuraamusta on joskus kohtuullistettu niin, että toiminnasta suoraan aiheutuneet kulut - esimerkiksi omat osallistumismaksut kiellettyyn toimintaan - on voitu vähentää saadusta hyödystä. Petosrikoksen kohdalla hyöty on yleensä tuomittu kokonaan menetetyksi. Markkinointirikoksen tapauksessa on usein vaikeaa määrittää, minkäsuuruisen hyödyn rikoksella on saanut, esimerkiksi jos jonkin tuotteen markkinointi on perustunut osittain harhaanjohtaviin väitteisiin.

Kun rangaistavaksi säädetystä teosta seuraa vahinkoa, vahingon kärsijän on mahdollista hakea vahingonkorvausta tekoon syyllistyneeltä (Vahingonkorvauslaki 5:1). Korvausta voidaan hakea samassa oikeudenkäynnissä kuin asia muutoin ratkaistaan, jos rikoksen uhriksi tullut on jutussa asianomistajana, tai se voidaan käsitellä myöhemmin erillisenä asiana.

Petosrikoksen tapauksessa mukana on pääsääntöisesti asianomistaj(i)a, ja vahingonkorvaus määrätään yleensä suoraan käsittelyn yhteydessä. Markkinointirikoksen ja rahankeräysrikoksen kohdalla tilanne ei ole lainkaan näin selvä, sillä syytteet on huomattavasti useammin voinut nostaa yleinen syyttäjä ilman asianomistajia.

Erityisesti rahankeräysrikoksen kohdalla tilanne on monimutkainen. Mikäli jossakin toiminnassa on kyseessä rahankeräysrikos, toimintaan osallistunut on voinut sekä edistää kiellettyä toimintaa ja syyllistyä jopa rikokseen että tulla itsekin rikoksen uhriksi. Oikeuskäytäntöä pyramidipelitapausten vahingonkorvauksista ei Suomessa ole.

Järkevältä vaikuttaa kuitenkin, että vähintäänkin toiminnasta pelkästään vahinkoa kärsineiden katsotaan olevan asianomistajan asemassa ja tulleen rikoksen uhreiksi. (Ks. myös OTK Pekka Riekkisen kannanotto.) Tällöin uhriksi tulleiden kannattaa aina välittömästi ilmoittautua asianomistajiksi, mikäli syyte rahankeräysrikoksesta nostetaan.

Mitä tehdä?

Mikäli Wincapita ei jatka toimintaansa vaan klubi häviää sijoitettujen rahojen ja signaaliohjelmistojensa kera, toimintaan osallistuneilla on mahdollista ja syytä tehdä rikosilmoitus klubin toiminnasta ja taustatahoista. Mikäli klubin toimintaan värvännyt "sponsori" on esittänyt toiminnasta perättömiä väitteitä tarkoituksenaan hyötyä taloudellisesti värvättävän tekemästä sijoituksesta, rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön voi tehdä myös hänestä.

Wincapitan toiminta on ollut syksystä 2007 asti Keskusrikospoliisin esiselvityksessä. Jutun laajuuden vuoksi KRP todennäköisesti suorittaisi myös tutkinnan. Rikosilmoitusasiasta on näin mahdollista olla yhteydessä suoraan KRP:iin, vaikka ilmoituksen voikin tehdä omalle poliisiasemalle.

Rikosilmoituksen liitteeksi on syytä toimittaa kaikki saatavilla oleva materiaali: kopiot pankkitositteista maksetuista maksuista ja saaduista tuloutuksista, kaikki Wincapitan sivuilla esitetyt ja värvääjän kirjallisesti esittämät väitteet toiminnan luonteesta, selvitys tapahtumien kulusta ja suullisesti esitetyistä väitteistä sekä kaikki käsillä olevat yhteystiedot.

Mikäli kaikki rikoksen uhriksi tulleet toimivat yhtäaikaisesti ja hyvissä ajoin, kaikkien osalta tutkinta on mahdollista suorittaa samalla kertaa ja juttu käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, mikäli syyte asiassa nostetaan.

On syytä huomata, että henkilö voidaan tuomita rikoksesta myös poissaolevana, mikäli häntä ei syystä tai toisesta tavoiteta vastaamaan syytteisiin. Tällöin Suomen viranomaisten tavoitettavissa nyt tai tulevaisuudessa olevia varoja voidaan käyttää myös vahingonkorvausten maksamiseen.

Onko Wincapita huijaus?

Ponzi-huijaus on kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavanlainen. Joku perustaa järjestelmän, joka "sijoittaa" ihmisten rahoja erittäin "tuottavasti". Usein saa vielä rahaa siitäkin, kun on saanut jonkun toisen "sijoittamaan tuottavasti" ja ehkä edelleen näiden mukaan saamien "sijoitusten tuotoista".

Todellisuudessa (ainakin suurin osa) Ponzi-huijaukseen "tuotoista" tulee suoraan uusien mukaan liittyvien maksamista maksuista tai ”sijoituksista”. Järjestelmä on olemassa ja "tuottoja" maksetaan niin kauan kuin uusia ihmisiä saadaan mukaan sijoittamaan. Useimmiten huijauksen alkuvaiheessa tuotot maksetaan varsin säntillisesti. Tämä saa ihmiset luottamaan toimintaan ja sijoittamaan tuottonsa uudestaan sekä - mikä tärkeintä - värväämään muita mukaan "rikastumaan".

Toiminta voi jatkua niin pitkään kuin uusien ja vanhojen jäsenten (uudelleen)sijoittamien panosten määrä on suurempi kuin vanhoille jäsenille "ulos" maksetut tuotot. Tiettävästi parhaat Ponzi-huijaukset ovat pyörineet jopa kymmeniä vuosia.

Ponzi-huijauksen toimeenpaneminen ja edistäminen Suomessa voi tulla tuomituksi rahankeräyslain pyramidipelit kieltävän säädöksen nojalla rahankeräysrikoksena. Edelleen mikäli toiminnan edistämisellä, esimerkiksi värväämisellä, on tavoiteltu taloudellista hyötyä, kyseessä voi olla petos.

Wincapitan voi tällä hetkellä nähdä osoittavan ponzin viimeisten aikojen tai vähintäänkin ongelmatilanteiden oireita: järjestelmänmuutoksia, väitettyjä rahojen kotiutuksen epäselvyyksiä sekä jäsenten keskinäisen viestinnän hankaloittamista esimerkiksi klubin oman keskustelupalstan sulkemisen muodossa. Sisäministeriö esitti epäilyksensä tämänkaltaisesta pyramidipelimäisestä huijauksesta jo syyskuussa; Wincapitan toiminta on Keskusrikospoliisin alustavassa selvityksessä.

Mutta onko Wincapita ponzi? Toistaiseksi tämän tietävät varmuudella ainoastaan järjestelmän pyörittäjät. Muutama asia kuitenkin puhuu sekä ponzi-ajatuksesta vastaan että sen puolesta. Jokainen arvioikoon näitä seikkoja itse.

Vastaan: Wincapita ei ole ponzi

1. Tuotot ovat mahdollisia - Sijoitustoiminnassa tuotoille ei ole mitään ylärajaa. Suuretkin tuotot ovat aina mahdollisia. Suuriin tuotto-odotuksiin liittyy kuitenkin aina vastaavasti suuri riski, ja riskeillä on tapana realisoitua. Wincapitassa puhutaan jopa 400 % vuosituotoissa. Pitkällä aikavälillä tällaisia tuottoja ei käytännössä ole mahdollista saada, mutta on tietysti mahdollista, että tavalla tai toisella klubi saa tällä hetkellä aikaan suuria tuloksia.
2. Signaalijärjestelmässä on oikeaa tietoa - Wincapitan tuottojen väitetään perustuvan valuuttatreidaukseen, joka tapahtuu "Wishforex"-järjestelmällä jollakin valuutta-alustalla. Treidauksen ajankohdat sanelee erityinen "signaalijärjestelmä". Tämä ei näytä olevan mitään täyttä bluffia, vaan systeemin antamat tiedot perustuvat oikeisiin valuuttakursseihin. Myös voitollisten positioiden on nähty olevan auki, joten ajatus valuuttatreidauksesta ei ole kokonaisuudessaan huijausta. Tietysti eri asia on, minkälainen summa ja minkälaisella "vivulla" mihinkin avattuun positioon on tosiasiassa sijoitettu. Kukaan tuskin tarkkailee kauppoja jatkuvasti, ja tarvittaessa järjestelmään on näin mahdollista ”syöttää” sisään näkymään erityisesti lyhytaikaisia kauppoja, joita tosiasiallisesti ei ole tapahtunut.

Puolesta: Wincapita on ponzi

1. Taustatahojen piilottelu - Wincapita on rekisteröity Panamaan nimellä Worlwide Investment Company Corp. Panaman yritysrekisterin tietojen mukaan yrityksen johtajat ja taustahenkilöt ovat nimeltään Ana Valenzuela Miranda, Juanita Rodriquez Reyna sekä Maria Esther Cherigo Gonzalez. Yrityksen perustaminen ulkomaille ei sinänsä ole mikään ihmeellinen asia. Wincapitan kohdalla on kuitenkin pidetty huolta siitä, että kukaan ei saisi tietää, ketkä klubia tosiasiassa pyörittävät. Tämän jo sinänsä pitäisi antaa aihetta epäilyyn. Mitään taustahenkilöiden yhteystietoja ei ole saatavilla.
2. Rikolliset taustat ja velat - MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan yhdellä Wincapitan taustahenkilöllä on noin 140 000 euron maksamattomat velat ulosotossa. Suurin osa veloista on syntynyt taustahenkilön saaman talousrikostuomion yhteydessä. Klubin pyörittäjä on talousrikollinen. Edelleen velkojen joukossa väitetään olevan jopa sairaalamaksuja. Miksi tällaisia asioita ei voi hoitaa, jos puhtaat jauhot on pussissa?
3. Nimenmuutokset ja järjestelmän muuttuminen - Ponzi-huijauksille ja erilaisille pyramidiviritelmille on tyypillistä, että sekä nimeä että "konseptia" muutetaan aina aika ajoin. Jos jokin järjestelmä paljastuu huijaukseksi tai ajautuu tutkintaan, toimintaa jatketaan uudella nimellä. Wincapitan taustakin on pitkä: samat tahot ovat pyörittäneet Giiclub-nimistä veikkausjärjestelmää. Muuttaessaan nimensä Winclubista Wincapitaksi klubi muutti myös sääntöjään, ja nyt taustayhteisöä ollaan yhtäkkiä muuttamassa panamalaiseksin "säätiöksin". Koska osallistujilla ei käytännössä ole mitään oikeuksia - paitsi tehdä rikosilmoitus poliisille - järjestelmää voidaan muutella miten huvittaa, myös osallistujien etujen vastaisesti.
4. Nettisivujen omituisuudet - Wincapitan nettisivut vaikuttavat varsin epäammattimaisilta. Wincapitan tietokanta oli myös pitkään täysin suojaamattomana netissä niin, että kuka tahansa kykeni kopioimaan tai tuhoamaan osallistujien tietoja. On merkillistä, jos uskomattoman nerokkaan signaalijärjestelmän laatineet ja koodanneet tahot eivät osaa hoitaa edes tällaisia yksinkertaisia asioita.
5. Forex-huijausten yleisyys - Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä todennäköisesti satoja "menestyksekkääseen valuuttakauppaan" perustuvia huijauksia, joista monet ovat paljastuneet lähes puhtaiksi ponzeiksi. Yhden tällaisen, Suomessakin levinneen järjestelmän, FXClubin, kerrotaan nyt kaatuneen.
   
6. Tuottojen suuruus - Wincapitan jäsenet puhuvat melko avoimesti odottavansa yleensä noin 400 % vuosituottoa sijoittamalleen rahalle. Ilmeisesti tällaisia tuottoja (tietysti "riskillä") on lupailtu myös värväystoiminnassa. Tällaiset tuotot ovat sinänsä täysin mahdollisia, mutta vähänkin pidemmällä aikavälillä käytännössä täysin mahdottomia. Signaalijärjestelmän taustoista ei ole saatavilla mitään tietoa. On kuitenkin selvää, että kukaan ei keksi sellaista ohjelmaa, joka tuottaisi tasaista tahtia tällaisia suuria tuottoja. Kuten kukaan muukaan markkinoilla toimiva, Wincapita ei voi saada mistään mitään sellaisia ihmeellisiä "signaaleita", jotka eivät ole muiden osapuolien käytettävissä.
7. Tuottojen mahdottomuus pitkässä juoksussa - Kuvitellaan, että Wincapitassa on 10 000 osallistujaa, joista jokainen on sijoittanut 5000 euroa. Klubin kassa on näin 50 000 000 euroa. 400 % vuosituotolla viiden vuoden päästä summan pitäisi olla jo 156 250 000 000 euroa, eli reilut 156 miljardia. Seuraavana vuonna rahaa pitäisikin olla jo lähemmäs triljoona euroa. Osallistujat eivät tunnu tajuavan, että tämä ei ole pelkästään naurettavaa liioittelua: jotta kaikille osallistujille voitaisiin kasvattaa ajatellunkaltaiset tuotot kunkin esim. 5000 euron alkupääomalle, klubin kassan täytyy kasvaa tätä vauhtia, ensin miljardeihin, sitten triljooniin. Oikeasti.
8. Sijoitustoiminnan luvanvaraisuus - Klubin jäsenen oli aiemmin mukaan liittyessään ostettava lisenssi FxTrader Signals -ohjelmistoon, ja vastineeksi jäsen saa tämän lisenssin osuuden Wincapitan sijoitustoiminnan tuotosta. Toiminta on hyvin lähellä rahasto- tai arvo-osuuksien kauppaa, joka on puolestaan Rahoitustarkastuksen valvomaa, luvanvaraista toimintaa. Mitään tällaisia lupia klubilla tai värväävillä osallistujilla ei ole.
9. Värvääminen - Wincapitan osallistujille luvataan tuottoa heidän värväämiensä osallistujien saamista tuotoista. Keskeisin kysymys Wincapitan kohdalla on tämä: miksi ihmeessä siihen haalitaan lisää väkeä mukaan? Jos tuotot ovat noin suuria, jo pieni, vaikkapa 100 000 euron pääoma tuottaa muutamassa vuodessa miljoonia ja taas miljoonia. Jos halutaan tehdä määrältään suurempia tuottoja nyt, ulkopuolista pääomaa on saatavilla muualtakin kuin kiertämällä keräämässä pennosia joka mökistä. Jos järjestelmä olisi toimiva, sijoitustoimintaan olisi verrattain helppoa saada rahoitusta suurilta rahoittajilta - ja vieläpä edullisemmin ehdoin. Wincapita oli suljettuna uusilta jäseniltä ainoastaan pari kuukautta pyramidipeliepäilyjen tultua julkisiksi. Sen jälkeen uusi värväysaalto alkoi entistä voimakkaampana. Miksi näin on, jos tuottojen maksaminen ei perustu siihen, että uutta rahaa saadaan sisälle?

Lisää aiheesta:
Wincapita mediassa
Wincapita ja pyramidipelit

Winclub tiedottaa

Winclub on tänään 27.9. lähettänyt lehdistötiedotteen. Koska kyse on julkisesta tiedotteesta ja tälläkin sivulla on aihetta useita kertoja käsitelty, on parasta esittää koko teksti myös tässä muutaman kommentin kera.

Lehdistötiedote 27.9.2007
Hyvät vastaanottajat

Viitaten WinClubista julkisuudessa käytyyn keskusteluun toteamme, että on tullut aika avata toimintamme rakennetta yksipuolisen ja väärinkäsityksiin perustuvan uutisoinnin oikaisemiseksi. Toiminnan yksityisyydestä johtuen tiedottamisemme on keskittynyt jäsenkuntamme informoimiseen.
Pahoittelemme julkisen tiedotuksemme vähäisyyttä ja pyrimme kaikin mahdollisin keinoin jatkossa auttamaan sekä viranomaisia että mediaa ymmärtämään klubin toimintaa, koska se on meidän kaikkien edun mukaista. Liikesalaisuuteen vedoten teemme julkistamisessa vähäisiä rajauksia mutta vain medioiden suuntaan.
WinClub on vuonna 2003 perustettu yksityinen sijoittajaklubi, jonka jäsenmäärä maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä noin 6 000 luonnollista henkilöä sekä vähäisessä määrin joitakin yrityksiä.
Klubi tarjoaa yksityisille ihmisille ja yrityksille kehittämäänsä valuuttakaupan signaalijärjestelmää FxTrader Signals, joka tuottaa käyttäjälleen reaaliaikaisesti valuuttaparin EUR/USD osto- ja myyntisignaaleja. Jäsenet ja jäsenten hankkimat asiakkaat ostavat FxTrader Signals –järjestelmän käyttöoikeuksia ja voivat järjestelmää hyväksikäyttäen tehdä itsenäisesti valuuttakauppaa valitsemansa valuuttakauppa-alustan kautta.
Uutisoinnissa WinClubia on syytetty pyramidihuijauksesta, jossa markkinointiketjuun aikaisemmin liittyneiden palkkiot maksetaan myöhemmin mukaan lähteneiden liittymismaksuilla. Pyramidihuijaukseen liittyy keskeisesti palkkiojärjestelmä, jossa palkkioita maksetaan useilta tasoilta näin syntyneessä ketjussa tai verkostossa. Huijaus sinällään on petos, jossa ihmisiä johdetaan harhaan pyrkimyksenä saada heidän rahansa ilman aikomustakaan toimittaa heille minkäänlaista vastiketta.
WinClubin liiketoiminta ja ansaintamekanismi perustuu FxTrader Signals-järjestelmän suositteluun ja hyväksikäyttöön valuuttakaupassa. WinClub ei sijoita jäsentensä varoja valuuttakauppaan. Saamastaan myyntitulosta WinClub sijoittaa osan valuuttakauppaan. FxTrader Signals-järjestelmän käyttöoikeuslisenssejä on rajattu määrä ja jäsenet voivat ostaa ja myydä lisenssejä WinClubin sisäisessä lisenssipörssissä. Jäsenet saavat tuloa suosittelupalkkioina, pörssissä myymiensä lisenssien myyntivoittoina ja valuuttakaupan tuottoina, mutta luonnollisesti myös tappiot ovat mahdollisia. Jäsenemme tietävät, että sijoitustoimintaan liittyy aina riski. WinClub ei ole anna minkäänlaisia lupauksia tuotoista.
Lisenssien pörssihinta on ollut parhaimmillaan yli 30-kertainen alkuperäiseen hankintahintaan nähden. Negatiivinen julkisuus on saanut monet jäsenistössä myymään hankkimiaan käyttöoikeuslisenssejä tappiolla ja lisenssien pörssihinta on laskenut.

WinClubissa ei makseta suosittelupalkkioita useilta tasoilta. Suurin osa jäsenistä ei ole suositellut uusia jäseniä, eikä yksikään WinClubin jäsen ole menettänyt rahojaan. Tällä hetkellä emme ota uusia jäseniä, eikä se ole edellytys toimintamme jatkumiselle. Toiminta on täysin laillista ja kiistämme jyrkästi epäilyt pyramidihuijauksesta.
Valuuttapörssi eli The Foreign Exchange eli Forex on markkinapaikka, jossa pankit ja investoijat käyvät kauppaa vaihtaen valuuttaa toiseen valuuttaan eli tehden kauppaa valuuttaparin välillä. Valuuttakauppaa on tehty 1900-luvun alkupuolelta alkaen. 1990-luvulla tapahtunut internetin ja kotitietokoneiden käytön räjähdysmäinen kasvu on mahdollistanut yksityisten sijoittajien sijoitukset valuuttakauppaan. Tämä kehitys on mahdollistanut myös WinClubin toiminnan valuuttakaupassa kehittämänsä FxTrader Signals –järjestelmän avulla.

Uutisoinnissa on esiintynyt väite, että jäsenemme olisivat vaitiolovelvollisia, mikä ei pidä paikkaansa. Ainoastaan klubin jäsenten oikeutta julkiseen, kaupalliseen ja laajamittaiseen markkinointiin on rajoitettu, mikä on tavanomainen ja kokemuksen osoittama tarpeellinen käytäntö. Väärinkäsitysten välttämiseksi WinClub on halunnut pidättää itsellään oikeuden lausuntojen antamiseen omasta toiminnastaan. Villi myyntityö on uhka kuluttajansuojalle, mikä ei ole pelkästään meidän havaintomme.

Toimimme mielellämme yhteistyössä eri tahojen kanssa, jotta WinClubin
toimintaan liittyvät väärinkäsitykset saadaan oikaistua.
Kunnioittavasti
WinClub

Klubin tiedote on sävyltään huomattavasti aiempaa rauhallisempi ja sovinnonhaluisempi. Kovin paljon tietoa se ei kuitenkaan sisällä, ei edes toiminnan pyörittäjien tietoja.

Winclub väittää, että se ei sijoita jäsentensä varoja valuuttakauppaan. Jäsenen on kuitenkin mukaan liittyessään ostettava lisenssi FxTrader Signals -ohjelmistoon, ja vastineeksi jäsen saa tämän lisenssin osuuden Winclubin sijoitustoiminnan tuotosta. Edelleen näitä lisenssiosuuksia voi myydä ja ostaa klubin sisäisessä "pörssissä". Tällä tavoin klubi tosiasiallisesti sijoittaa varoja, jotka ovat vähintäänkin peräisin sen jäseniltä. Toiminta on hyvin lähellä rahasto- tai arvo-osuuksien kauppaa, joskaan kyseessä eivät ole "oikeat" osakkeet, eikä toiminta ole minkään arvopaperimarkkinoita tarkkailevan tahon kuten Rahoitustarkastuksen valvonnassa. Kyseenalaista onkin, onko kyseessä lopulta luvanvarainen sijoituspalvelujen tarjoaminen.

Winclubin määritelmä pyramidihuijauksesta on tämä:

WinClubia on syytetty pyramidihuijauksesta, jossa markkinointiketjuun aikaisemmin liittyneiden palkkiot maksetaan myöhemmin mukaan lähteneiden liittymismaksuilla. Pyramidihuijaukseen liittyy keskeisesti palkkiojärjestelmä, jossa palkkioita maksetaan useilta tasoilta näin syntyneessä ketjussa tai verkostossa. Huijaus sinällään on petos, jossa ihmisiä johdetaan harhaan pyrkimyksenä saada heidän rahansa ilman aikomustakaan toimittaa heille minkäänlaista vastiketta.

Määritelmä ei ole täysin paikkansapitävä. Pyramidipelit kieltävän rahankeräyslain mukaan pyramidipeli on järjestelmä, jossa toimintaan osallistuvien tulot kokonaan tai osittain riippuvat suorituksista, jotka toiset toimintaan osallistuvat tekevät. Tällöin:

1. Pyramidipeli voi olla osa laajempaa toimintaa, jossa kaikki tulot eivät tule kielletystä järjestelmästä.
2. Pyramidipelissä ei ole tarvetta olla useampitasoista palkkiojärjestelmää. Riittää, että yksikin saa palkkion mukaan tuomiensa uusien jäsenten maksamista maksuista.
3. Pyramidipeli ei välttämättä toimi niin, että rahalle ei anneta minkäänlaista vastiketta. Rahalle saatu vastike ei vain kaiken järjen mukaan ole maksetun hinnan arvoinen, vaan hinta on maksettu (ainakin osittain) oikeudesta saada toisten vastaavista maksuista syntyvää tuottoa, kuten Moven tapauksessa.
   
4. Pyramidipelissä suurin osa mukaan liittyvistä ei saa houkuteltua ketään muuta lähtemään mukaan.
   
5. Aivan puhtaankin pyramidipelin osallistujien määrän kasvaessa ja järjestelmän sääntöjen estäessä varojen poisnostamisen tiettyinä ajanjaksoina toiminta voi jopa vuosikymmeniä tuottaa luvatunkaltaisia tuottoja osallistujille. Jossakin vaiheessa se kuitenkin väistämättä johtaa tilanteeseen, jossa suurin osa jää häviölle. Pyramidipeli voi olla myös pienempi osa muutoin laillista toimintaa.
   

Yhtä mieltä Winclubin tiedotteen kanssa voi olla siitä, että "villin myyntityön" rajoittamiseksi on toimittava. Julkinen markkinointi ja mainostaminen olisivat kuitenkin läpinäkyvämpää toimintaa, joka tulisi myös julkisen kritiikin ja tarkastelun alaiseksi.

Yksittäisen ihmisen kertoessa toiselle tällaisesta sijoitusmahdollisuudesta kukaan ei pysty tarkkailemaan ja todistamaan esitettyjä väitteitä. Sijoituspalveluiden tarjoaminen on lisäksi Suomessa luvanvaraista toimintaa, jota Rahoitustarkastus valvoo.

Winclubilla on täysi oikeus kiistää pyramidipeliepäilyt. Mikäli kuitenkin toiminnassa uuden jäsenen mukaan saava jäsen saa tavalla tai toisella osan uuden jäsenen maksamista maksuista ja suorituksista, toiminta voi olla tältä osin rahankeräyslaissa kiellettyä. Vieläkään ei ole selvää, mitä kaikkea tarkalleen ottaen Sisäministeriön epäilyt koskevat, ja mitä jatkossa tapahtuu.

Winclub ja pyramidipeli

Varmuuden saaminen pyramidipelistä epäillyn Winclubin toiminnan todellisesta luonteesta kestää todennäköisesti varsin pitkään. Tämän kirjoituksen tarkoitus on kyseenalaistaa liian yksioikoisia väitteitä siitä, että kyseessä ei missään tapauksessa voi olla Suomen laissa kielletty toiminta. Kun Sisäministeriö tiedottaa tällaisista epäilyksistä, varoitukset on aiempien tapausten perusteella syytä ottaa vakavasti.

Pyramidipelin merkitys

Rahankeräyslaissa pyramidipelillä tarkoitetaan

toimintaa, jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina. [4 § kohta 5.]

Pyramidipelissä mukaan liittyvän on tehtävä jokin suoritus yleensä suoraan toiminnan pyörittäjälle; tämän suorituksen tehtyään uusi jäsen saa oikeuden tuloihin, jotka syntyvät uusien jäsenten liittyessä mukaan ja maksaessa vastaavanlaisia maksuja. Pyramidipeliä ei koskaan esitellä pyramidipelinä, vaan tulojen väitetään aina tulevan sijoitustoiminnasta tai tuotteiden ja palveluiden kaupasta.

On syytä huomata, että vastikkeettomalla maksulla ei tarkoiteta sellaista maksua, jonka vastineeksi ei saa kerrassaan mitään. Esimerkiksi Moven tapauksessa katsottiin, että edustajien ostaman polkupyöräpaketin hinta oli niin korkea, että osa hinnasta on ollut vastikkeetonta osallistumismaksua, vaikka paketti sisälsikin konkreettisia tuotteita.

Toinen huomionarvoinen asia on se, että pyramidipeli tai ponzihuijaus voi jatkua varsin pitkäänkin ja tuottaa mukaan liittyneille luvatunkaltaisia tuottoja. Erityisesti tämä onnistuu silloin, kun tuottojen ja tehdyn sijoituspanoksen nostamista rahana rajoitetaan eri tavoin.

Winclub-toiminta Suomen lain alaista

Winclubin kotipaikan sanotaan olevan Panamalla. Tästäkin huolimatta vähintäänkin jäsenten toimintaan sovelletaan Suomen lakia: suomalaiset ovat markkinoineet (tai “suositelleet”) Winclubin toimintaa Suomessa toisille suomalaisille. Samoin klubin suomalaisten taustahenkilöiden sanotaan edistäneen toimintaa myös Suomessa. Lisäksi klubin käyttämä palvelin on sijainnut ilmeisesti Suomessa. Toinen asia on, kyetäänkö kaikkia toiminnan taustatahoja saamaan tarvittaessa kuulusteluihin ja oikeuden eteen.

Winclubin suosittelupalkkiot

Winclubin kohdalla Sisäministeriön osoittamat pyramidipeliepäilyt voivat koskea kahta eri asiaa. Ensimmäinen on klubin suosittelupalkkiojärjestelmä, jonka perusteella toimintaan uuden jäsenen tuonut jäsen saa 20 % uuden jäsenen sijoitusten tuotosta. Toinen ovat klubin tuotto-odotukset ylipäätään: jos sijoitetuille varoille sanotaan tulevan jopa 400 %:n vuosituottoa, tulevatko rahat todellisesta kaupankäynnistä vai uusien jäsenien taskusta.

Ensimmäistä kohtaa koskien Winclub toteaa omassa tiedotteessaan:

Jäsenyyttä on voinut suositella ainoastaan henkilökohtaisesti tuntemalleen henkilölle. Suuri osa jäsenistöä ei ole suositellut kenellekään. Suosittelijaa on palkittu suosittelupalkkioilla suosittelupalkkiojärjestelmän mukaisesti. WinClubin käyttämä suosittelupalkkiojärjestelmä on laajalti käytössä eri toimialojen yrityksissä, eikä ole millään tavoin rinnastettavissa verkosto- tai monitasomarkkinointijärjestelmiin.

Missään monitasojärjestelmässä suurin osa mukana olevista ei tleensä ole saanut mukaan ketään muuta. Winclubin järjestelmän merkittävin ero verkostomarkkinoinnissa yleensä käytössä oleviin järjestelmiin on siinä, että palkkioita suosittelusta ei ilmeisesti ole noussut useammille ”ylemmille” tasoille. Mielenkiintoista on silti kysyä, miksi Winclub ylipäätään maksaa suosittelusta palkkioita. Miksi klubin jäsenten määrä on tällä tavoin pyritty maksimoimaan?

Winclubin tiedotteen mukaan klubi ei lainkaan sijoita jäsentensä varoja vaan jakaa jäsenilleen myyntitulojensa sijoittamisesta kertyneitä tuottoja.

On paikallaan vielä tähdentää, että WinClub sijoittaa FxTrader Signals –järjestelmän käyttöoikeusmaksuista eli myyntitulostaan osan valuuttakauppaan. Tämä sijoituspääoma on WinClubin omaisuutta ohjeistusten mukaisesti. WinClub ei sijoita jäsentensä varoja, vaan omiaan, ja jakaa saamastaan tuotosta osan takaisin jäsenilleen. Jäsenet ostavat tuotteen käyttöoikeuksia. Tuote on oikea ja olemassa oleva. Jäsenet voivat tehdä itse valuuttakauppaa FxTrader Signals –järjestelmää hyväksikäyttäen ja näin myös tapahtuu.

Winclubissa saadut palkkiot riippuvat klubin sääntöjen mukaan kuitenkin myös jäsenen itse tekemistä sijoituksesta. Jokainen jäsen ei näytä näin saavan samaa osuutta tuotosta vaan tosiasiassa tuotto-osuudet riippuvat sijoitusten määrästä. Edelleen Winclubin omat säännöt ovat tässä tiettävästi myös muuttuneet: vielä vuoden 2006 alkupuolella FxTrader Signals -järjestelmän käyttöoikeuden ostamista ei nettisivujen perusteella edellytetty.

Näin ei ole välttämättä uskottavaa väittää, että tuotot perustuisivat nimenomaan FxTrader-järjestelmän myyntiin. Esimerkiksi oikeudessa voidaan todeta, että syy käyttöoikeusmaksun maksamiseen on tosiasiallisesti ollut pyrkimys saada tuottoja toisten maksamista vastaavista maksuista ("sijoituksen tuoton" kautta), ei palvelun käyttö sinänsä. Tällöin maksu voidaan katsoa vastikkeettomaksi osallistumismaksuksi, joka on tehty pyramidijärjestelmään liittymisen edellytyksenä, vaikka maksua nimitettäisiinkin miksi tahansa.

Winclubin tuotot

Toinen, vielä merkittävämpi kysymys on se, mistä Winclubin jäsenten sijoituksilleen saamat tuotot ovat todellisuudessa tulleet. Mikäli ne ovat tosiasiassa tulleet kokonaisuudessaan Winclubin tekemien sijoitusten tuotosta, rahankeräyslain näkökulmasta kaiken pitäisi olla kunnossa. Mikäli tuottoja on kuitenkin edes osittain maksettu niistä rahoista, jotka on kerätty uusilta mukaan liittyviltä jäseniltä, kyse on todennäköisesti laissa kielletystä toiminnasta.

Tiedotteensa mukaan Winclub on lopettanut uusien jäsenten hyväksymisen tänään 24.9.2007. Keskustelupalstoilla esitettyjen väitteiden mukaan tämän perusteella pitäisi selvitä melko pian, perustuvatko toiminnan tuotot uusien jäsenten maksamiin maksuihin ja sijoituksiin. Tässä voi kuitenkin kestää varsin pitkään, sillä rahojen ulossaamista on hidastettu merkittävästi.

Mikäli esimerkiksi sijoitukselle luvataan puolessa vuodessa 50 % tuotto ja tuotosta 20 % on heti nostettavissa rahana, riittää, että jäsenelle maksetaan alkuperäisestä pääomasta ainoastaan 10 % takaisin puolen vuoden aikana. Loput 90 % jäävät yhä järjestelmän toimeenpanijoiden käsiin. Edelleen usein huikeisiin tuottoihin sokeasti uskovat jättävät rahansa nostamatta sijoittaen ne uudelleen. Jäsenistön kasvaessa tuottoja nopeammin suuremmatkin tuotot pystytään maksamaan kivutta rahana.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikki jäsenet voivat nostaa klubista vähintään sijoittamansa rahasumman verran, voidaan varmuudella todeta, että tuotot ovat ainakin osittain tulleet muualta kuin uusien jäsenten panoksista. Esimerkiksi Winclubissa kukaan ei vielä koe tulleensa mitenkään huijatuksi, koska sääntöjen vuoksi hyvin suuri osa jäsenistöstä ei ole voinut vielä edes yrittää nostaa pois sijoittamiaan varoja tai niitä vastaavaa summaa.

Mikäli kyseessä on pyramidipeli, jossakin vaiheessa suurin osa osallistujista kuitenkin häviää rahansa väistämättä – menee siihen sitten vuosi tai vuosikymmen. Tämän vuoksi pyramidipelit on laissa kielletty.

Pyramidipelin seurauksista

Pyramidipeliin osallistuminen on laissa kiellettyä, ja pyramidipelin toimeenpaneminen ja sen toiminnan edistäminen esimerkiksi osallistujia värväämällä on säädetty rangaistavaksi. Suomessa oikeuteen on tullut kuitenkin vasta harvoja pyramidipelitapauksia.

WGI- ja Move-tapauksien oikeuskäytännön perusteella järjestelmän toimeenpanijat tuomitaan rahankeräysrikoksesta, josta rangaistuksena on sakkoja ja mahdollisesti vankeutta, ja toimintaan osallistuneet ja siitä taloudellisesti hyötyneet rahankeräysrikkomuksesta, josta rangaistuksena on sakkoja. Jokaisessa tapauksessa kielletystä toiminnasta tullut taloudellinen hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Pyramidipelissä mukana ollut on osallistunut kiellettyyn toimintaan; toisaalta hän on voinut tosiasiassa kärsiä taloudellista vahinkoa toiminnasta ja joutua rikoksen uhriksi. Vakiintunutta oikeuskäytäntöä siitä, miten pyramidipeliin rahansa menettäneitä tulisi kohdella, ei vielä ole.

Rahankeräysrikoksen ohella pyramidipelin toiminta voi täyttää myös esimerkiksi markkinointirikoksen ja petoksen tunnusmerkistön, jos osallistujille annetaan valheellinen kuva siitä, mistä toiminnasta tulevat tuotot syntyvät. Osallistujan on mahdollista olla pyramidipeliä koskevassa oikeudenkäynnissä asianomistajana ja vaatia toimeenpanijoilta korvauksia kärsimästään taloudellisesta vahingosta.

Alla on OTK, LL.M. Pekka Riekkisen lähettämä kannanotto pyramidipelissä koetun taloudellisen vahingon korvattavuuteen sekä sen laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Mikäli verkoston organisoijien toiminta ns. pyramidipelissä täyttää rikoksen, kuten rahankeräysrikoksen, tunnusmerkistön, niin tällöin on mahdollista, että verkoston alaorganisaatioon liittynyt henkilö voi vaatia hänelle rikoksella aiheutuneen taloudellisen vahingon korvaamista vahingon aiheuttajilta. Tämä perustuu siihen, että vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla (vrt. Vahingonkorvauslain 5. Luvun 1 §).

Rahankeräysrikoksen ohella kyseeseen voi mahdollisesti tulla myös petos. Petoksen tunnusmerkistö voi täyttyä, mikäli verkoston liittymissopimuksia tehtäessä verkoston toimijat eivät anna todellisuutta vastaavaa kuvaa verkoston rahankeräyksen logiikan periaatteista ja lopputuloksista, joihin niiden soveltaminen palkkiolaskennassa johtaa, eli tavallisesti siihen, että organisaation yläosa hyötyy toiminnasta monin verroin alaosaa enemmän. Todistelun tasolla voidaan esimerkiksi kysyä, onko näistä tulonjaoista verkoston sisällä esitetty asianmukaista tietoa markkinoitaessa verkostoa tuleville jäsenille?

Suomen oikeudessa taloudellinen vahinko korvataan vain erityistapauksissa, mutta juuri rikoksella aiheutettu vahinko on yksi tyyppitapaus, jossa taloudellinen vahinko voidaan korvata. Edellisen ohella rinnakkainen, täydentävä kanneperuste on jäsentää vahinko oikeudellisesti myös sopimusperusteiseksi siten, että edes alkeellisesti reilun ja osapuolten näkökulmasta avoimen ja yhdenvertaisuuden periaatetta kunnioittavan sopimisen edellytykset eivät ole täyttyneet ja sopimusta vaaditaan tällä perusteella purettavaksi ja liittymismaksut yms. palautettaviksi vahingon kärsijälle. Edellä kuvatulla tavalla verkoston pyramidipeli voidaan alajäsenten yhteistoiminnalla ainakin teoriassa murtaa, jos alajäsenet niin haluavat, mahdollisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Lisäksi on huomattava, että mikäli jonkin verkoston ydinjoukko, joka on vastannut pyramidipelin suunnittelusta ja hallinnoinnista, joutuisi korvaamaan aiheuttamansa vahingon jymäytetyiksi tulleille vahingonkärsijöille, tällä voi olla tulevaisuudessa verkostobisnestä tervehdyttävä vaikutus. Mikäli vain poliisi- ja syyttäjäviranomaiset ajavat asiaa rikosjuttuna, voi käydä niin, että rahankeräysrikoksella pyramidiverkostossa saavutettu hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi, jolloin oikeastaan ihmisiltä huijatut rahat päätyvät valtiolle. Toki tälläkin on pelotevaikutus tulevaisuutta silmällä pitäen ja sillä katetaan valtion rahoitustarvetta, mutta tämä ei juuri hyvitä suoranaisesti pyramidipeliin mukaan vedettyjä ja vahinkoa kärsineitä. Kunkin verkoston alajäsenen osalta menetetty summa toki yleensä on suhteellisen pieni, mutta jos he järjestäytyisivät yhteistoimintaan ja hankkisivat asianajajan tai muun vetäjän itselleen, kukin voisi saada jotain takaisin itselleen. Samalla tulevat pyramidipelien pystyttäjät joutuisivat entistä tarkemmin miettimään tulevia tekemisiään, jos edessä on lain mahdollistama uhkakuva, että sadat ihmiset saattavat jonain päivänä velkoa tehokkaasti pyramidiverkostolle maksamiaan jäsenmaksuja ja vastaavia.

Pekka Riekkinen
OTK, LL.M.
Turku

Winclub / Wincapita - laiton pyramidipeli?

MTV3:n tämänpäiväisten seitsemän uutisten mukaan Suomessa kovasti levinnyttä sijoitusklubi Winclubia epäillään pyramidihuijauksesta. MTV3 on haastatellut Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintayksikön johtajaa, hallitusneuvos Jouni Laihoa, jonka mukaan toiminta vaikuttaa lainvastaiselta. (Juttu on nyt myös katsottavissa netti-tv:ssä.)

Winclubin jäsenet ovat väittäneet saaneensa sijoittamalleen pääomalle jopa 400 %:n vuosituottoa. Yleensä kun tämänkaltaisia tuottoja luvataan sijoittajille, kyseessä ei voi olla muu kuin jonkinlainen ponzihuijaus, jossa toimintaan myöhemmin mukaan liittyneet käytännössä maksavat aiemmin liittyneiden saamat tulot. Tämäntyyppisen, pyramidipeliksi kutsutun järjestelmän toimeenpaneminen ja sellaiseen osallistuminen on Suomessa kielletty rahankeräyslaissa.

Winclubin tuottojen väitettiin joitakin vuosia sitten tulevan onnistuneesta vedonlyönnistä. Nyttemmin clubin pääomalla käydään mukana olevien mukaan päiväkauppaa eri valuutoilla. Winclubin nettisivuilla saatavissa olevat tiedot päivän aikana tehdyistä kaupoista vaikuttava sinänsä uskottavilta. Ne on kuitenkin myös voitu kyhätä jälkikäteen niin, että tuotot näyttävät tulevan valuuttakaupasta. Tämä tekee toiminnan tarkemman luonteen selvittämisestä erittäin vaikeaa.

Pyramidipelin piirteitä Winclubissa on myös siinä, että uuden jäsenen värvännyt henkilö on saanut sijoituksen kautta uuden jäsenen maksamasta rekisteröitymismaksusta osuutensa. Tämänkaltainen toiminta voi jo sinänsä olla kiellettyä, vaikka tuotot muutoin eivät tulisikaan uusien mukaan lähteneiden maksamista maksuista.

Ponzihuijaus kaatuu väistämättä lopulta siihen, että mukaan ei liity tarpeeksi ihmisiä, jotta vanhemmille jäsenille voitaisiin maksaa tuottoja. Ponzi voi kuitenkin pysyä käynnissä pitkään ja sijoittajat saada tuottoja jopa vuosikymmeniä, jos siihen liittyy jäseniä sopivaa tahtia. Esimerkiksi Kiinassa Swiss Mutual Fund -nimiseen huijaukseen yli 170 000 ihmistä sijoitti yhteensä 180 miljoonaa dollaria. Puolestaan Yhdysvalloissa yksittäisen henkilön toimeenpanema ponzihuijaus keräsi peräti 60 miljoonaa dollaria ennen kuin FBI puuttui peliin.

Winclubissa on todennäköisesti mukana tuhansia sijoittajia ympäri Suomea, ja yksittäisen henkilön klubille tekemät maksut ja sijoitukset ovat yleensä tuhansia euroja. Toimintaa pyörittävät ainakin osittain suomalaiset, mutta on mahdollista, että Suomen toiminta on ainoastaan osa laajempaa järjestelyä.

Järjestelmän tutkiminen vaatii paljon aikaa ja huolellista selvittämistä, koska siitä on todennäköisesti saatavilla vain varsin vähän tietoa. Jotakin melko kouraantuntuvaa aineistoa Sisäministeriöllä on kuitenkin oltava, että tällaisista epäilyistä julkisuudessa tiedotetaan.

Amway ongelmissa

Amway on maailman vanhimpia verkostomarkkinointiyrityksiä. Tänä päivänä se on tiettävästi monilla eri mittareilla mitattuna myös verkostofirmoista suurin. Sillä on kuutisen miljoonaa edustajaa ympäri maailmaa, ja sen maailmanlaajuinen liikevaihto on yli kuusi miljardia dollaria (n. 800 € / vuosi / edustaja).

Aktiivisia edustajia on Amwayn omien tietojen mukaan ollut vuosina 2003-2005 noin 3,6 miljoonaa. Suomessa Amwaylla on tiettävästi joitakin tuhansia edustajia, jotka kuuluvat kahteen eri koulutusjärjestelmään ja verkostoon.

Mutta Amwaylla menee nyt vähemmän hyvin.

Syyskuussa 2006 Intian poliisiviranomaiset tekivät ratsian Amwayn konttoreihin yhdeksässä eri kaupungissa. Amwayn toimintaa epäillään pyramidipelin kaltaisesta huijauksesta. Puolestaan Kiinassa pyramidipelejä torjumaan tehty lainsäädäntö estää Amwayta maksamasta palkkioita alalinjan tekemästä myynnistä.

Ison-Britannian kauppa- ja teollisuusministeriö (Department of Trade and Industry, DTI) käynnisti vuonna 2006 tutkinnan Amwayn ja sen koulutusjärjestelmien toiminnasta. Amwayn oli pakko lopettaa uusien edustajien värvääminen ja kaiken koulutusmateriaalin myynti sekä rajoittaa merkittävästi koulutustilaisuuksien järjestämistä sekä Isossa-Britanniassa että Irlannissa. Nyt vuonna 2007 DTI haastoi Amwayn ja koulutusjärjestelmien taustayritykset oikeuteen.

Jopa Ruotsissa kuluttajaviranomaiset varoittelivat lehtitietojen mukaan Amway-toiminnasta jo 2005.

Aivan merkittävimmät uutiset kantautuvat kuitenkin kotirintamalta. Yhdysvalloissa, Amwayn kotimaassa, jossa Amway käyttää maineensa aiemman tahraantumisen vuoksi nyt nimeä Quixtar, joukko merkittäviä edustajia on haastanut emoyrityksen oikeuteen kaikkien edustajien puolesta nostetulla ryhmäkanteella.

Kyseessä on erittäin huomattava oikeusjuttu jo siksi, että kantajien mukaan heidän alapuolellaan olevien verkostojen myynti on peräti 40 % Amwayn USA:n liikevaihdosta. Lisäksi näin pitkään toiminnassa mukana olleina heillä on käytössään todennäköisesti varsin laajasti sellaista todistusaineistoa, joka muuten ei tulisi täysimittaisena ilmi.

Edustajien nostaman kanteen mukaan Amwayn toiminnassa on kyse pyramidihuijauksesta, joka rikkoo sekä liiketoimintaa koskevaa lainsäädäntöä että välillisesti myös posti- ja lennätinlakeja. Haasteen mukaan Quixtarin / Amwayn pyramidipelissä on kaksi eri osiota: (i) tuotemyyntiin liittyvä pyramidipeli sekä (ii) edustajien koulutukseen ja ”työkaluihin” liittyvä pyramidipeli. Näistä edellistä harjoitetaan Quixtarin välityksellä; jälkimmäinen, joka on pyramidin nokkahenkilöiden pääasiallinen tulonlähde, puolestaan toimii lähinnä Quixtarin suostumuksella.

Yhdysvaltain Federal Trade Commission (FTC) päätti vuonna 1978, että Amway / Quixtar ei ole pyramidihuijaus, koska se noudattaa neljää periaatetta: (1) värväyksestä ei saa suoraa kompensaatiota, (2) edustajan on myytävä tuotteita saadakseen palkkioita, (3) Amway sitoutuu ostamaan takaisin myymättä jääneet tuotteet sekä (4) tuotemyynnistä 70 % tulee tapahtua verkoston ulkopuolelle ja jokaisella edustajalla tulee olla vähintään kymmenen asiakasta joka kuukausi.

Haasteessa väitetään, että Quixtar / Amway ei tosiasiallisesti toimi näiden reunaehtojen mukaisesti. Käytännössä aloittavien edustajien on ostettava Amwayn tuotteita sekä lisäksi koulutusmateriaalia. Tosiasiassa edustajan on irtisanouduttava saadakseen rahansa takaisin myymättä jääneistä tuotteista, eivätkä takaisinoston ehdot ole lainkaan selviä.

Erityisen merkittävää on neljännen kohdan rikkominen. Haasteen mukaan tuotemyyntiä ulkopuolisille ei todellisuudessa valvota vaan päinvastoin edustajia rohkaistaan ostamaan tuotteet itselleen. Haasteeseen on liitetty Amwayn omaa ohjeistusta siitä, miten edustaja kuluttamalla Amwayn tuotteita omassa taloudessaan voi omilla ostoksillaan täyttää kuukausittaisen myyntikiintiönsä.

Quixtarin / Amwayn edustajia ei kehoteta niinkään myymään tuotteita kuin värväämään uusia edustajia, ja myyntikiintiöiden täyttämiseksi hankittavat tuotteet on tarkoitus käyttää itse. Haasteessa todetaan jopa aivan suoraan, että tuotteiden myyminen ulkopuolisille on lähes mahdotonta:

"Hinnat (sekä muut kulut), joita edustajat maksavat Quixtarin tuotteista, ovat niin korkeita, että voiton saaminen tuotemyynnistä on käytännössä mahdotonta. Käytännössä 95 % Quixtarin tuotteista ei tule myydyksi loppuasiakkaille vaan edustajille." (§ 35.)

"The prices IBOs pay for Quixtar’s products (and associated costs) are so high that any profit on retail sales is virtually impossible. In practice, 95 % of Quixtar’s products are not sold to retail consumers, but rather to the IBOs." (§ 35.)

Koulutusmateriaaleja koskeva pyramidi toimii hieman eri tavalla. Quixtar ei suoraan rahallisesti hyödy koulutusmateriaalien myynnistä, mutta koulutusmateriaalien käytöllä voidaan taata se, että edustajaksi ryhtyneet pysyvät toiminnassa tarpeeksi pitkään mukana ja näin kuluttavat enemmän Quixtarin tuotteita.

Amway / Quixtar onkin sallinut ja eri tavoin tukenut tätä ”työkalujen” kauppaa verkostossa. Koulutusmateriaalissa kehotetaan usein sitoutumaan täysin Amway-toimintaan sekä esimerkiksi väheksymään toimintaa kohtaan esitettyä kritiikkiä.

”Työkalujen” kaupasta hyötyvät pyramidin eri tasot. Tietyillä verkoston jäsenillä (nk. Kingpinit), joilla on merkittävä alalinja, on oikeus tuottaa ja levittää erilaista koulutusmateriaalia. Valtaosa materiaalien yleensä varsin vähäisten tuotanto- ja valmistuskustannusten jälkeen jäävästä voitosta jää näille Kingpineille, mutta verkostossa näitä materiaaleja edelleen seuraaville ja taas seuraaville tasoille myyvät saavat kukin osansa.

Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä nojaa laajasti oikeuskäytäntöön ja ennakkotapauksiin. Koska oikeuskäytännössä pyramidipelien kaltaiset toiminnot on kielletty, mikäli kantajat onnistuvat tarpeeksi uskottavasti osoittamaan, että FTC:n vuoden 1978 reunaehtoja ei tosiasiassa ole täytetty, Amway voidaan tuomita merkittäviin korvauksiin valtavalle joukolle edustajia. Tällöin juttu voi myös edelleen poikia lisää vahingonkorvausoikeudenkäyntejä.

Tuomion tullessa koko ala, erityisesti Amway, joutuisi merkittävästi tarkastamaan omia käytäntöjään, ja mahdollisesti muuttamaan toimintansa luonnetta täysin. Kingpinien pyörittämä motivaatiomateriaalikauppa tulisi todennäköisesti tiensä päähän, ja kaupankäyntiä verkoston ulkopuolisille valvottaisiin tarkemmin eikä tuotteita tarjottaisi itselle ostettavaksi.

Suomessakin Amway edellyttää omissa ohjeissaan FTC:n reunaehtojen noudattamista, mutta on kyseenalaista, valvotaanko näiden ehtojen noudattamista millään tavalla. Lain näkökulmasta tilanne on kuitenkin Suomessa toinen: meillä vallitsevassa lainsäädännössä tällaisia sinänsä järkeenkäypiä, ulkopuolisia asiakkaita ja palautussäädöksiä koskevia ehtoja ei ole.

Verkostomarkkinoinnin kotimaa on tässä mielessä meitä edellä; toisaalta sielläkään näiden ehtojen noudattamista ei ole kyetty valvomaan. FTC:n kolme vuosikymmentä sitten tekemä päätös mahdollisti verkostomarkkinoinnin toiminnan sellaisena kuin me sen tunnemme – villinä ja valvontaa vailla.

Move Networks taas mediassa

Turun käräjäoikeuden tuomittua Move Networks Oy:n vastuuhenkilöt rahankeräysrikoksesta ja markkinointirikoksesta tapaus on ollut esillä useissa lehdissä ja myös televisiossa. Laajimmat jutut Moven toiminnasta ovat tehneet MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma, joka on kiitettävästi seurannut tapauksen etenemistä (viimeksi 4.4.2007), sekä Etelä-Suomen Sanomat, jossa ilmestyi tasapainoinen ja hyvin tehty artikkeli 7.4.2007.

MTV3:n sinänsä aiheeseen varsin tarkoin perehtyneessä jutussa ei ollut liiemmin uutta tapausta seuranneille. Tuomitut eivät tuntuneet ymmärtävän, miksi heidät tarkalleen ottaen oli tuomittu. Toisaalta yksi tuomituista jostakin syystä esitti tuomion olleen "askel oikeaan suuntaan".

Haastatellun Moven johtajan mukaan he eivät voi ottaa vastuuta väitteistä, joita yrityksen edustajat esittävät. Markkinaoikeudessa ja nyt myös rikosoikeudessa on kuitenkin katsottu, että emoyrityksen on huolehdittava esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta. Edelleen Moven saamien markkinointirikostuomioiden perusteena oli (varmaankin yrityksen johdon ainakin osin järjestämissä) "hurmoshenkisissä event-tapahtumissa" annettu kuva suuria tuloja nauttivista edustajista. Lisäksi yrityksen värväystoiminnassa ei oltu huomioitu sitä, että myytäviä tuotteita oli varsin vähän ja tulot perustuivat tämänkin vuoksi lähinnä uusien maksavien edustajien värväämiseen.

Kuten jo ennakoitiin, jutussa haastateltu syyttäjä mainitsi menettämisseuraamusta koskevan erikoisen ratkaisun aiheena, josta hovioikeuteen mahdollisesti valitetaan myös syyttäjän puolelta. Käräjäoikeuden ratkaisussa ainoa omituinen seikka olikin se, että yritykselle tullutta rikoksella saatua hyötyä ei tuomittu valtiolle menetetyksi.

Moven tapausta kommentoi lisäksi suorassa lähetyksessä Sisäasiainministeriön poliisiosaston hallitusneuvos Jouni Laiho, jonka hankalaksi tehtäväksi tuli pyramidipelin ja sinänsä laillisen verkostomarkkinoinnin rajanvedon helppotajuinen selvittäminen. Laihon lyhyen selvennöksen mukaan mikäli toiminnassa tarkoitus on lähinnä hankkia uusia mukaanlähteviä osallistujia, kyseessä voi olla kielletty pyramidipeli. Pyramidipelissä lopulta valtaosa häviää, koska Laihon sanoin "ihmiset loppuu". Tämä on hyvä värvättävän nyrkkisääntö, vaikka tietysti varsinainen rajanveto vaatii tarkempaa selvitystä järjestelmän toiminnasta.

Edelleen Laiho totesi Move-tapauksessa tulleiden rikostuomioiden olevan merkittävä ennakkotapaus. Aiemmin tällaisesta toiminnasta tuomitut "viritykset" ovat olleet ulkomailta lähtöisin.

Etelä-Suomen Sanomien jutussa on haastateltu Moven toiminnassa matkassa ollutta Robert Tuovista, jota myös MTV3:n aiemmassa jutussa haastateltiin. Robert kertoo siitä, kuinka hän varhaisessa vaiheessa huomasi toiminnan keskiössä olevan uusien edustajien varsin aggressiivinen värvääminen, ja päätti lopettaa toiminnan.

Robertin haastattelun ja käräjäoikeuden päätöksen referoinnin vastapainoksi on haastateltu Moven toiminnassa edelleen mukana ollutta lahtelaismiestä, joka on toiminut vuoden Moven verkostomarkkinoijana, tästä puoli vuotta päätoimisesti irtisanouduttuaan palkkatyöstään. Tämän verkostomarkkinoijan alalinjassa on sadan edustajan verkosto, ja tällä hetkellä hän on omien laskujensa mukaan "muutama sata euroa voiton puolella". Hänen mielestään kuitenkin on täysin mahdollista saada kymmenen viikon aikana kasvatettua noin 1 200 asiakkaan verkosto, jolla saavuttaisi tavoitteena olevan "diamond executive" -tason.

Tässä kuten niin monessa muussa yhteydessä tulee esille se, kuinka suomalaisista nuorista ihmisistä löytyy mahtavasti halua muuttaa elämäänsä, yrittää, ottaa vastuuta ja pyrkiä eteenpäin. Samalla kuitenkin tuntuu, että näin pienillä ansaintamahdollisuuksilla ja toteutuneilla tuloilla aika ja tarmo eivät tule oikein käytettyä. Surkeinta on se, jos melkoisen usein epäonnistuva verkostomarkkinointikokeilu johtaa ihmisen passivoitumiseen ja yrittämisen halun hiipumiseen.

Verkostomarkkinoinnissa on "helppo aloittaa" - sitä tullaan ehkä jopa kotiin asti tyrkyttämään. Samalla "bisnesmiehenä" toimiminen tuntuu mukavammalta ja hauskemmalta kuin vaikkapa sivutoiminen työnteko tai esimerkiksi tiettyihin työskentelyaikoihin sidottu yrittäminen. Näin verkostomarkkinointi houkuttelee - väärin perustein.

Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa on myös Moven toimitusjohtaja Vesa Virtanen, joka hämmästelee Turun käräjäoikeuden rikostuomioita. Virtasen mukaan heidät on nyt leimattu rikollisiksi. Lisäksi s2e-verkkokaupan toiminnasta todetaan - tai oikeastaan myönnetään - että kehitystä verkkokaupassa ei ole ollut. Syynä tähän on ollut rikostutkinta ja "vastustajien" toiminta: verkkokauppaan mukaan tulleita kumppaneita on informoitu Movea koskevasta rikosjutusta.

Jos yhteistyöstä on tehty sopimus, sen ei pitäisi mihinkään yhteydenottoihin kaatua, ainakaan päivässä. Jos yhteistyöstä ehtoja ei jostakin syystä ole yhdessä laitettu paperille, kuten Moven vastaukset aiempiin kysymyksiin antavat ymmärtää, toinen osapuoli on varsin hyvin voinut käsittää toisin, mistä oikein on sovittu. Kukaan Moven toimintaa kritisoineista ei ole "kumppaneita" häirinnyt, ja varmasti suuri osa yhteydenotoista on tullut myös epätietoisilta edustajilta.

Ylipäätään on merkillistä, miten "verkkokaupan mullistava konsepti" on nyt kaatunut joihinkin yhteydenottoihin, vaikka niissä olisikin kerrottu toiminnan vastuuhenkilöitä koskevista rikosepäilyistä, -syytteistä tai nyt -tuomioista. Miten ihmeessä median tiiviisti seuraamasta tapauksesta puhuminen voisi olla kiellettyä? Jos Movessa tuntuu, että suurin osa ajasta menee turhanaikaiseen taistelemiseen, ehkä oman toiminnan kehittämiseen kannattaisi panostaa sen sijaan, että paukut tuhlataan kriittisesti suhtautuvien moninaiseen uhkailuun, jota esimerkiksi keskustelupalstoilla riittää.

Linkit:
Rikoksia, verkostoja ja vitamiineja (MTV3 45 minuuttia 4.4.2007)
Rikollisia vai yhteiskunnan tukipilareita (Etelä-Suomen Sanomat 7.7.2007)

Move tuomittiin

Move Networks Oy:n kolme perustajaa ja omistajaa tuomittiin 30.3.2007 rahankeräysrikoksesta ja markkinointirikoksesta Turun käräjäoikeudessa. Lisäksi yksi henkilö sai tuomion avunannosta rahankeräysrikokseen. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, mutta kyseessä on merkittävä ennakkotapaus verkostomarkkinoinnin kannalta. Koko käräjäoikeuden ratkaisun voi lukea tältä sivulta.

Vastaajat

Rikosasioissa vastaajana ovat aina luonnolliset henkilöt, joita pidetään vastuullisina rikoksesta epäillystä toiminnasta. Yritystä ei rikoksesta voi epäillä tai syyttää, mutta myös yritystoiminnassa rikoksella syntyneet tuotot menetetään valtiolle.

Moven tapauksessa syytettyinä olivat yrityksen kolme omistajaa ja sen toiminnan pääasiallista pyörittäjää sekä yksi Moven järjestelmien kehittämiseen alkuvaiheessa osallistunut henkilö, jota syytettiin avunannosta rahankeräysrikokseen.

Rekisterimerkintärikos

Syyttäjän ajama, verkostomarkkinointiin sinänsä täysin liittymätön, yrityksen perustamista ja osakepääoman maksamista koskeva rekisterimerkintärikossyyte hylättiin. Käräjäoikeuden mielestä väärin päivätty tilintarkastajien vakuutus sekä osakepääomaa liittyvien merkintöjen puuttuminen yrityksen kirjanpidosta eivät riittäneet rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen.

Markkinointirikos

Markkinointirikoksen tunnusmerkistö täyttyi käräjäoikeuden ratkaisun mukaan siinä, että yrityksen toimintaa oli markkinoitu edustajaksi värvättäville kaupankäyntinä ja ansaintamahdollisuutena. Tosiasiassa toimintaan liittyneiden tulot olivat tulleet pääosin uusien edustajien maksamista maksuista. Samalla koko ajan oli pyritty pitämään yllä mielikuvaa suuria summia ansaitsevista edustajista kertomatta tarkemmin, mistä tulot syntyvät.

Viikottaisissa info-tilaisuuksissa ja suurissa hurmoshenkisissä Event-tapahtumissa mielikuvaa ansaintamahdollisuuksista oli pidetty yllä palkitsemalla hyvin ansaitsevia edustajia mainitsematta mitään näiden asemasta organisaatiosta ja markkinoiden kyllästymisestä edustajien määrän kasvaessa.

Käräjäoikeus katsoi, että yrityksen perustajat ovat vastuussa yrityksen markkinointitoiminnasta siitä huolimatta, että he eivät ole jokaisessa markkinointitilaisuudessa läsnä. Aiemmin verkostomarkkinointiyrityksiä on tuomittu markkinaoikeudessa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella uhkasakkoihin. Käräjäoikeuden tuomio on ennakkopäätös sikäli, että siinä katsottiin verkostomarkkinointiyrityksen vastuuhenkilöiden vastaavan myös rikosoikeudessa siitä, mikäli toiminnasta on annettu kohderyhmän kannalta harhaanjohtavia tai valheellisia tietoja.

Rahankeräysrikos

Käräjäoikeuden ratkaisu rahankeräysrikoksen osalta on tuomion merkittävin osuus. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että Move Networks Oy:n toimintaan liittyvien edustajien on organisaatiota rakentaakseen täytynyt käytännössä ostaa 999 euron hintainen kampanjatuotepaketti. Mikäli toimintaan on ylipäätään ollut mahdollista päästä ostamalla tai myymällä muita tuotteita, käräjäoikeuden mukaan tuomitut ovat myöntäneet, että kampanjatuotepaketti on ollut "helppo tapa" päästä "franchise-edustajaksi".

Kampanjatuotepaketin 999 euron hinnalle ostaja on saanut tietyn verran tuotteita. Erityisen merkittävää on, että käräjäoikeuden ratkaisun mukaan mitä tahansa konkreettista vastiketta ei kuitenkaan voida pitää riittävänä:

Verkostomarkkinointi on sinänsä laillinen tapa markkinoida ja myydä tuotteita ja palveluja. Toimintaan mukaan liittyviltä ei kuitenkaan saa vaatia vastikkeettomia maksuja eivätkä toimintaan osallistuvan edustajan ansaintamahdollisuudet saa osaksikaan muodostua maksuista, jotka myöhemmin mukaan liittyvät edustajat maksavat vastikkeetta liittymisestään, vaan provision tulee perustua tuotteiden ja palvelujen myyntiin.

[V]astaajat toiminnan suunnittelu- ja alkuvaiheessa lähettämissään sähköpostiviesteissä ja alustavassa kirjallisessa suunnitelmassaan keväällä 2005 ovat laskeneet, että yhtiölle koko kampanjatuotepaketista aiheutuvat hankintamenot ovat vain 190 -200 euroa.

Paketin sisältämän polkupyörän sisäänostohinta oli yritykselle noin 100 euroa, ja käräjäoikeus arvioi, että sen markkina-arvo on näin korkeintaan 300 euroa. Edustajasalkku sisältöineen oli käräjäoikeuden mielestä markkina-arvoltaan korkeintaan 100 euroa.

Syytettyjen pakettiin sisältyneistä tuotenäytteistäkään esittämää arviota oikeus ei pitänyt uskottavana. Move magazine -lehteä, jota paketin väitettiin sisältävän 300 euron edestä, käräjäoikeus piti selkeästi yrityksen omana markkinointimateriaalina, jonka valmistuskustannukset yrityksen tulee itse kantaa. Lehden oli lisäksi sen numeroissa todettu olevan "franchise-edustajille" ilmainen.

Tämän vuoksi käräjäoikeus arvioi paketin markkina-arvon olleen maksimissaan 450 euroa, jolloin paketin hinnasta noin 550 euroa on ollut vastikkeetonta suoritusta, eräänlainen osallistumismaksu. Ajanjaksolla, jota syyte käsitteli, tuotepaketteja oli myyty 748 127,13 euron edestä. Tästä summasta käräjäoikeuden arvion mukaan 410 000 euroa on ollut vastikkeetonta rikoksella saatua hyötyä.

Vaikka yritys onkin harjoittanut myös muuta kaupankäyntiä ja pyrkinyt muun kaupan osuutta toiminnastaan lisäämään, sen toiminnassa oli näin tapahtunut rahankeräysrikos. Toimintaan osallistuneen on tullut käytännössä maksaa vastikkeeton 550 euron suuruinen maksu, jonka vastikkeeksi on saanut lähinnä oikeuden osuuteen muiden toimintaan liittyvien maksamista vastaavista maksuista. Kyseessä on ketjukirjeeseen rinnastettavalla tavalla toimeenpantu laiton rahankeräys, pyramidipeli. Edelleen tällä laittomalla rahankeräyksellä on ollut pääpaino yrityksen toiminnassa: kampanjapakettien ja edustajasalkkujen osuus yrityksen myynnistä oli 96 %.

Rangaistukset ja menettämisseuraamukset

Tekoaikana voimassa olleen rahankeräyslain rangaistukset rahankeräysrikoksesta ovat varsin vähäiset. Rangaistuksena syytetyt tuomittiin kukin 70 päiväsakkoon. Avunannosta syytetty jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, sillä hänen tekonsa oli vähäinen ja hän oli pyrkinyt auttamaan asian selvittämistä.

Käräjäoikeus katsoi kahden syytetyistä osallistuneen yrityksen palkkiojärjestelmään ja saaneen näin tuloja laittomasta rahankeräyksestä. Heidät tuomittiin menettämään käräjäoikeuden arvioima palkkioiden suuruus, 30 000 euroa rikoksella saatuna hyötynä. Koska nyt rikoksista tuomitut henkilöt omistavat yhdessä koko yrityksen, syyttäjä ei ollut erikseen vaatinut rikoksella saadun hyödyn menettämistä siltä osin kuin se on yrityksen hallussa.

Jostakin syystä käräjäoikeus muutoin hyvin perustellussa tuomiossaan ratkaisi menettämisseuraamuksen niin, että ainoastaan tuomittujen suoraan toiminnasta saamat tulot tuomittiin menetetyiksi valtiolle. Näin suurin osa käräjäoikeuden rikoksella saaduksi hyödyksi katsomasta 410 000 eurosta jäi näin toistaiseksi vielä valtiolle menettämättä, vaikka rikoslaissa hyvin selkeästi säädetään, että hyöty on tuomittava siltä, joka sen on saanut.

Jatko

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja tuomitut ovat jo ilmoittaneet valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Näin tekee varsin todennäköisesti myös syyttäjä menettämisseuraamusta koskevan erikoisen ratkaisun vuoksi.

Lähiaikoina selviää myös se, suoritetaanko rikostutkinta myös muilta kuin nyt käsitellyn syytteen koskemalta ajanjaksolta ja/tai muiden toimintaan osallistuneiden henkilöiden osalta. Käytännössä kaikkia käräjäoikeuden tuomitsemaan toimintaan osallistuneita ja siitä tuloja saaneita voidaan epäillä ja syyttää samasta rikoksesta. Ennakkotapauksen perusteella, koska toimintaan osallistuneet eivät ole sen toimeenpanijoita, kyseeseen tulee lievä rahankeräysrikos, josta seurauksena on sakkorangaistus ja rikoksella saadun hyödyn menettäminen valtiolle.

Moven kampanjatuotepaketin syytteiden käsittelemänä aikana ostaneiden on myös mahdollista vaatia vahingonkorvauskanteella oman ostoksensa vastikkeetonta osuutta takaisin yritykseltä. Koska yksittäisen paketin ostaneen menetys on verrattain pieni, nähtäväksi jää, nostaako kukaan tällaista kannetta.

Lisäksi on hieman epäselvää, milloin paketin ostanut pitäisi katsoa pikemminkin rikoksen uhriksi kuin rikolliseen toimintaan osallistuneeksi. Järkevä rajaus tuntuisi olevan siinä, onko paketin ostanut saanut tuloja nyt käräjäoikeuden rahankeräyslain vastaiseksi katsomasta toiminnasta.

Käräjäoikeuden ratkaisu on varsin merkittävä ennakkotapaus, koska se linjaa kysymystä siitä, mitä voidaan pitää riittävänä vastikkeena tai vastasuorituksena järjestelmässä, jossa jonkin tuotteen ostaminen oikeuttaa saamaan tuloja toisten tehdessä vastaavanlaisen ostoksen.

Myös muiden verkostomarkkinointiyritysten toimintatavat ja palkkiojärjestelmät voivat tulla tarkemman tarkastelun alaisiksi, ja poliisin ja muiden viranomaisten on entistä helpompi puuttua tämänkaltaiseen toimintaan.

Uutisia:
Helsingin Sanomat: Verkkokaupan perustajille sakkoja pyramidivedätyksestä
Talous-Sanomat: Verkkokauppahuijareille rapsahti sakkoja
Turun Sanomat: Verkkokaupan perustajille sakkoja laittomasta keräyksestä
MTV3: Verkostomarkkinointibisnes tuomittiin sakkoihin

Muut linkit:
Petteri Haipola: Moven johtajien saamat tuomiot
Turun käräjäoikeuden ratkaisu