Agelin toimintassa on epäilyksiä herättäviä piirteitä. Hyvin samantapaisen järjestelmän toimeenpanosta langetettiin miltei vuosi sitten tuomiot verkostomarkkinointiyhtiö Move Networksin perustajille. (Juttu odottaa käsittelyään hovioikeudessa.)
Agel kauppaa lisäravinteita, jotka on pääsääntöisesti pakattu 21 gramman geelipusseihin. Verkostomarkkinoinnille tyypilliseen tapaan geeleistä esitetään nettisivuilla varsin suureellisia väitteitä. Englanninkielisellä yrityksen nettisivulla todetaan - tietysti pienessä alaviitteessä - ettei millekään väitteille ole terveysviranomaisten vahvistusta.
Esimerkiksi FIT-niminen, laihduttavilla vaikutuksillaan mainostettu ravinnelisäpussi sisältää ainoana "vaikuttavana aineena" hydroksysitrushappoa (hydroxycitric acid, HCA). Näyttöä aineen laihduttavasta tai ruoansulatusta nopeuttavasta vaikutuksesta ei kliinisistä tutkimuksista ole saatu. Muiden pussukoiden väitetty "toiminta" näyttää perustuvan lähinnä "eksoottisten hedelmien" ihmeellisiin vaikutuksiin.
Yhden 21 gramman pussin hinnaksi tulee pari euroa. Tähän lisätään vielä toimituskustannukset, jotka verkostomarkkinoinnissa tulevat aina kalliiksi: jokainen tuote-erä toimitetaan yksitellen postin tai kuriiripalvelun välityksellä.
Agelin järjestelmä on melko yksinkertainen. Verkoston tasojen osanottajien määrää ei ole rajattu: suoraan kunkin osallistujan alapuolella voi olla vaikka kuinka monta jäsentä. Palkkiota saa Agelin sääntöjen mukaan 10 % heikomman jalan liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa tietysti aivan parhaimmassakin tapauksessa korkeintaan 5 % palkkioita alapuolella olevasta verkostosta.
Agelin palkkakatto on 25 000 dollaria kuussa. Palkkakaton saavuttaminen edellyttää vähintään yli 2000 hengen alalinjan rakentamista. Koska verkosto ei käytännössä ole koskaan tasapainossa ja edustajien on jokaisen oltava aktiivisia (eli tehtävä kuukausittaiset ostoksensa), palkkakaton saavuttamiseksi alalinjaan pitää saada mukaan arviolta 6000 henkeä.
Agelin alalinjaprovisioita kerääväksi edustajaksi pääseminen edellyttää 1000 dollarin pakkauksen ostamista. Paketti sisältää yrityksen esitteitä sekä 16 kappaletta 30 pussukan laatikkoa.
Paketin myynyt värvääjä saa kaupasta 200 dollaria. Provisioiden saaminen edellyttää (tiettävästi) 130 dollarin hintaisen paketin ostamista joka kuukausi. Agelissa on siis sekä aloitus- että aktivointiostos.
Muutama asia Agelin järjestelmässä viittaa pyramidipeliin:
- Tuotteiden hinnan voi hyvällä syyllä sanoa olevan korkea. Juuri vastaavia "eksoottisten hedelmien" aineksia ei varmaankaan ole myynnissä, mutta esimerkiksi appelsiinimehu ei maksa 100 euroa / litra.
- Agelin tuotteita aivan ilmeisesti ei ole lainkaan tarkoitus myydä ulkopuolisille vaan ne ostetaan ja tilataan suoraan itselle. Jälkimmäisestä käytetään nimitystä "autoshipment": rahat menevät ja tavara tulee automaattitilauksella. Verkoston toiminta keskittyy värväämiseen.
- Kalliiden aloitus- ja aktivointipakettien ostamisesta nousee runsas provisio ylälinjalle; tämä viittaa siihen, että näillä kaupoilla tehdään suurta voittoa.
Esimerkiksi Moven tapauksessa käräjäoikeus katsoi 1000 euron hintaisten aloituspakettien kaupan olleen laitonta pyramidipeliä. Vaikka paketti sisälsi täysin konkreettisia tuotteita, myyntihinnan katsottiin ylittävän roimasti tuotteiden markkina-arvon. Tällöin osa maksetusta hinnasta on katsottavissa vastikkeettomaksi suoritukseksi. "Vastikkeena" tälle suoritukselle on saanut oikeuden osuuteen muiden toimintaan liittyvien maksamista vastaavista maksuista.
Agelin tiimoilta käydyissä keskusteluissa on jo kuultu tyypilliset vastaväitteet. On esitetty, että mikään laki ei kiellä myynnistä tehtävää voittoa tai provision maksamista. Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Myyntikatteen aikaansaamista ei toki missään kielletä. Mikäli käytännössä kaupan kohteena on osittainkin oikeus saada tuottoja siitä, kun toiset tekevät vastaavanlaisen ostoksen, toiminta voi olla rahankeräyslaissa kiellettyä.
Usein todetaan, että esimerkiksi vaatekaupassa katteet ovat suuria. Näin monesti onkin, mutta vaatteen ostaminen ei oikeuta palkkioihin, kun joku toinen ostaa saman vaatteen. Lisäksi rikoslaissa on yhäkin sekä petoksen että kiskonnan kieltävät säädökset.
Toinen tyypillinen vastaväite on, että toiminta on "hyväksytty ulkomailla" eikä sitä voida tuomita Suomessa. Kuitenkin mikäli rikos on tehty Suomessa, siihen sovelletaan Suomen lakia. Esimerkiksi WGI-pyramidi oli toimeenpantu aivan muualla kuin Suomessa; silti siitä ansioita saaneiden edustajien joukko tuomittiin rahankeräysrikkomuksesta.
Agelin sanotaan myös olevan Yhdysvaltain suoramarkkinointiliitto DHA:n jäsen. Erilaisten markkinointijärjestöjen jäsenyys ei toiminnan luonteesta paljon kerro. Esimerkiksi Move hyväksyttiin Suomen suoramarkkinointiliiton (nyk. ASML) jäseneksi, kun yrityksen toimintaa koskeva rahankeräys- ja markkinointirikosepäily oli tuomiohin johtaneessa syyteharkinnassa.
Näillä perusteilla Agelia ei siis voida sulkea epäilyjen ulkopuolelle. Aika näyttää, kuinka jutussa käy - jäämme tarkkailemaan.