Move ja hovioikeus

Turun hovioikeus on 20.1.2009 antanut vapauttavan tuomion Move Networksin pyörittäjille, jotka käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut rahankeräysrikoksesta ja markkinointirikoksesta. Käräjäoikeus piti Moven toimintaa rahankeräyslaissa kiellettynä pyramidipelinä.

Rikosepäilyt koskivat Moven toimintaa vuonna 2005. Pyramidipelit kieltävä säädös on kuitenkin tullut voimaan vasta 1.7.2006. Näin hovioikeuden ratkaistavaksi tuli tuomion perusteluiden mukaan kysymys, "onko tuollainen menettely ollut myös tekoaikaan voimassa olleiden säännösten perusteella rangaistavaa".

Aiemmassa, vuonna 2005 voimassa olleessa rahankeräyslaissa pyramidipelejä ei ollut kielletty. Lakiin sisältyi kuitenkin ketjukirjeet kieltävä säädös. Hovioikeus totesi, että on epäselvää, koskeeko ketjukirjeet kieltävä säädös Moven kaltaista toimintaa, jossa mukaan lähtenyt sai 999 euron aloitusmaksun vastineeksi myös konkreettisia tuotteita. Ketjukirjeissä tällaista vastinetta ei yleensä ole ollut. Pyramidipelejä koskevan kiellon oli lain valmistelussa ajateltu laajentavan rahankeräysrikoksen alaa juuri ketjukirjeestä poikkeavaan, osin vastikkeellisesti toimivaan pyramidipeliin.

Näin ollen asia oli ratkaistava syytettyjen eduksi: kyseinen toiminta ei tekohetkellä ollut kiellettyä, koska tuolloin voimassa olleessa rahankeräyslaissa ei ollut pyramidipelejä kieltävää säädöstä.

Hovioikeuden ratkaisu jättää näin yhä auki sen kysymyksen, milloin tarkalleen ottaen verkostomarkkinoinnissa on kyse pyramidipelistä. Yhtäkään "perinteisen" verkostomarkkinoinnin piirissä toiminutta pyramidipeliä ei uuden, vuonna 2006 voimaan tulleen rahankeräyslain perusteella ole vielä tuomittu.

Linkit:
Mtv3:n 45 minuuttia -uutinen (sisältää linkin tuomioon, joka on aukaistavissa zip-pakettina)

Wincapita kaatui?

(Lue päivitetyt tiedot 25.3. alkaneesta poliisitutkinnasta Wincapita-tietoiskusta.)

"Yksityinen sijoitusklubi" Wincapita on vaikuttanut pitkään arveluttavalta. Aivan viime viikkoina se on myös alkanut osoittaa merkkejä toimimattomuudesta. Helmikuun "kotiutukset" eivät eri keskustelupalstojen viestien perusteella onnistuneet kaikille ainakaan täysimääräisesti. Samoin klubin sisäinen keskustelupalsta suljettiin. Edelleen Wincapita tiedotti 23.2.jäsenilleen tutkivansa jäsenten rahaliikennettä.

6.3. Wincapitan sivuille ilmestyi tiedote, jonka mukaan Wincapita on "tutkinnan alaisuudessa" ja rahaliikenne on keskeytetty. Lopulta 7.3. Wincapitan nettisivut lakkasivat toimimasta.

Useat jäsenet näyttävät olevan jo sitä mieltä, että toiminta on päättynyt. Toiset kuitenkin väittävät, että sivut palaavat toimintaan 16.3., vaikka tämä väite perustuu täysin puhtaaseen huhuun. Mikäli esimerkiksi rahansiirtojen loppuminen johtuisi rahojen välitykseen käytetyn Moneybookersin aloittamasta Wincapitan toimien tutkinnasta, kuten nyt vaikuttaa, tämän ei pitäisi mitenkään vaikuttaa sivujen toimivuuteen tai väitettyyn valuuttakauppaan.

Käytännössä ainoat vaihtoehdot ovat siis seuraavat: joko viranomaiset ovat lopettaneet Wincapitan toiminnan tai klubi on itse sulkenut itsensä ja vienyt kassansa mennessään.

Joko Wincapitan toiminta ja sivut palaavat varsin pian erittäin hyvän selityksen kanssa tai Wincapita hävisi sijoitettujen pääomien kanssa ja paljastui näin huijaukseksi. Mikäli jäljempi vaihtoehto toteutuu, Wincapitan ja klubin toimintaan mukaan värvänneiden toiminnassa on voinut toteutua useamman eri rikoksen tunnusmerkit.

Suomen lakien soveltuvuus

Wincapitan kotipaikan sanotaan olevan Panamalla. Tästäkin huolimatta vähintäänkin jäsenten toimintaan sovelletaan Suomen lakia: suomalaiset ovat markkinoineet (tai "suositelleet") Wincapitan toimintaa Suomessa toisille suomalaisille. Samoin klubin suomalaisten taustahenkilöiden sanotaan edistäneen toimintaa myös ("vieraillessaan") Suomessa. Lisäksi klubin käyttämä palvelin on sijainnut ilmeisesti Suomessa. Toinen asia on, kyetäänkö kaikkia toiminnan taustatahoja saamaan tarvittaessa kuulusteluihin ja oikeuden eteen.

Petos

Rikoksista, joihin Wincapita-toiminnassa on voitu syyllistyä, seuraamuksiltaan vakavin on (törkeä) petos, joka rikoslaissa määritellään seuraavasti:

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (RL 36:1.)

Mikäli (1) Wincapitan sivuilla esitetyt väitteet toiminnan luonteesta eivät ole pitäneet paikkaansa, ja (2) osallistujille on syntynyt taloudellista vahinkoa, kyseessä voi olla petosrikos.

Samoin myös klubin toimintaan värvännyt "sponsori" on voinut toimintaa koskevia väitteitä esittäessään syyllistyä petosrikokseen, mikäli hän on tiennyt niiden olevan harhaanjohtavia tai valheellisia ja toiminut tarkoituksenaan saavuttaa taloudellista etua.

Mikäli petosrikoksella on esimerkiksi tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, kyseessä on törkeä petos, josta maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta (RL 36:2).

Markkinointirikos

Samankaltaisin perustein Wincapitan toiminnassa voi olla kyseessä markkinointirikos:

Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden ammattimaisessa markkinoinnissa antaa markkinoinnin kohderyhmän kannalta merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (RL 30:1.)

Markkinointirikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää toiminnan ammattimaisuutta, lähinnä jatkuvuutta tai yritystoiminnan piirteitä. Useimpien värvääjien toiminnassa tätä tekijää todennäköisesti ei ole nähtävissä, mutta järjestelmän toimeenpanijoiden ja mahdollisesti suurimpien värväreiden toiminta on katsottavissa ammattimaiseksi. Tämä rikosnimike on kuitenkin tässä mainituista epätodennäköisin.

Rahankeräysrikos

Rahankeräyslaissa määritellään pyramidipeli seuraavasti:

[Tässä laissa tarkoitetaan] pyramidipelillä toimintaa, jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina. (4 § kohta 5.)

Mikäli Wincapitan järjestelmässä jäsenten tuotot ovat (osaksikaan) syntyneet uusien jäsenten maksuista ja sijoituksista, Wincapitan toiminnassa on voinut olla kyseessä rahankeräyslaissa kielletty pyramidipeli (9 §).

Pyramidipelin toimeenpanemisessa tai sen edistämisessä on kyse rahankeräysrikoksesta, josta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta (RL 17:16 b). Aiemmassa oikeuskäytännössä pyramidipelin aloittajat ja järjestelmän pyörittäjät on tuomittu rahankeräysrikoksesta (ks. tapaus Move), toimintaan osallistuneet ja siitä taloudellista hyötyä lievemmästä tekotavasta, lievästä rahankeräysrikoksesta (aiemmin rahankeräysrikkomuksesta, ks. tapaus WGI).

Seuraamukset ja vahingonkorvaukset

Rangaistusten ohella kaikki rikoksella saatu hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi (RL 2:10).

Aiemmissa pyramidipelitapauksissa menettämisseuraamusta on joskus kohtuullistettu niin, että toiminnasta suoraan aiheutuneet kulut - esimerkiksi omat osallistumismaksut kiellettyyn toimintaan - on voitu vähentää saadusta hyödystä. Petosrikoksen kohdalla hyöty on yleensä tuomittu kokonaan menetetyksi. Markkinointirikoksen tapauksessa on usein vaikeaa määrittää, minkäsuuruisen hyödyn rikoksella on saanut, esimerkiksi jos jonkin tuotteen markkinointi on perustunut osittain harhaanjohtaviin väitteisiin.

Kun rangaistavaksi säädetystä teosta seuraa vahinkoa, vahingon kärsijän on mahdollista hakea vahingonkorvausta tekoon syyllistyneeltä (Vahingonkorvauslaki 5:1). Korvausta voidaan hakea samassa oikeudenkäynnissä kuin asia muutoin ratkaistaan, jos rikoksen uhriksi tullut on jutussa asianomistajana, tai se voidaan käsitellä myöhemmin erillisenä asiana.

Petosrikoksen tapauksessa mukana on pääsääntöisesti asianomistaj(i)a, ja vahingonkorvaus määrätään yleensä suoraan käsittelyn yhteydessä. Markkinointirikoksen ja rahankeräysrikoksen kohdalla tilanne ei ole lainkaan näin selvä, sillä syytteet on huomattavasti useammin voinut nostaa yleinen syyttäjä ilman asianomistajia.

Erityisesti rahankeräysrikoksen kohdalla tilanne on monimutkainen. Mikäli jossakin toiminnassa on kyseessä rahankeräysrikos, toimintaan osallistunut on voinut sekä edistää kiellettyä toimintaa ja syyllistyä jopa rikokseen että tulla itsekin rikoksen uhriksi. Oikeuskäytäntöä pyramidipelitapausten vahingonkorvauksista ei Suomessa ole.

Järkevältä vaikuttaa kuitenkin, että vähintäänkin toiminnasta pelkästään vahinkoa kärsineiden katsotaan olevan asianomistajan asemassa ja tulleen rikoksen uhreiksi. (Ks. myös OTK Pekka Riekkisen kannanotto.) Tällöin uhriksi tulleiden kannattaa aina välittömästi ilmoittautua asianomistajiksi, mikäli syyte rahankeräysrikoksesta nostetaan.

Mitä tehdä?

Mikäli Wincapita ei jatka toimintaansa vaan klubi häviää sijoitettujen rahojen ja signaaliohjelmistojensa kera, toimintaan osallistuneilla on mahdollista ja syytä tehdä rikosilmoitus klubin toiminnasta ja taustatahoista. Mikäli klubin toimintaan värvännyt "sponsori" on esittänyt toiminnasta perättömiä väitteitä tarkoituksenaan hyötyä taloudellisesti värvättävän tekemästä sijoituksesta, rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön voi tehdä myös hänestä.

Wincapitan toiminta on ollut syksystä 2007 asti Keskusrikospoliisin esiselvityksessä. Jutun laajuuden vuoksi KRP todennäköisesti suorittaisi myös tutkinnan. Rikosilmoitusasiasta on näin mahdollista olla yhteydessä suoraan KRP:iin, vaikka ilmoituksen voikin tehdä omalle poliisiasemalle.

Rikosilmoituksen liitteeksi on syytä toimittaa kaikki saatavilla oleva materiaali: kopiot pankkitositteista maksetuista maksuista ja saaduista tuloutuksista, kaikki Wincapitan sivuilla esitetyt ja värvääjän kirjallisesti esittämät väitteet toiminnan luonteesta, selvitys tapahtumien kulusta ja suullisesti esitetyistä väitteistä sekä kaikki käsillä olevat yhteystiedot.

Mikäli kaikki rikoksen uhriksi tulleet toimivat yhtäaikaisesti ja hyvissä ajoin, kaikkien osalta tutkinta on mahdollista suorittaa samalla kertaa ja juttu käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, mikäli syyte asiassa nostetaan.

On syytä huomata, että henkilö voidaan tuomita rikoksesta myös poissaolevana, mikäli häntä ei syystä tai toisesta tavoiteta vastaamaan syytteisiin. Tällöin Suomen viranomaisten tavoitettavissa nyt tai tulevaisuudessa olevia varoja voidaan käyttää myös vahingonkorvausten maksamiseen.

Move oikeuteen

Move Networks Oy:n toimintaa koskevien syytteiden käsittely aloitettiin tänään Turun käräjäoikeudessa. Kolmea miestä syytetään rahankeräys-, markkinointi- ja rekisterimerkintärikoksesta, yhtä heidän lisäkseen avunannosta ensimmäiseen mainittuun rikokseen. Aiheesta uutisoivat tänään Satakunnan Kansa ja MTV3 peräti kahdessa eri raportissa.

Uutisoinnin mukaan rahankeräysrikosta koskevat syyttäjän suurimmat rahalliset vaatimukset: rikoksella saatuna hyötynä vaaditaan valtiolle yli 850 000 euroa. Syyttäjän esityksen mukaan Moven edustajien 999 euron hintaan ostaman paketin arvo on noin 200 euroa. Uuden edustajan tekemästä ostoksesta on maksettu provisiota hänen värvääjilleen ja ”ylälinjalleen”, jolloin syyttäjän mukaan käytännössä värvättävät ovat tehneet vastikkeettoman suorituksen ”yläpuolellaan” oleville päästäkseen osallistumaan toimintaan.

Mikäli syyttäjällä on esittää luotettava selvitys paketin arvoa koskevien väitteidensä tueksi, rahankeräysrikosta koskeva kysymys kilpistyy lähinnä siihen, mitä ylipäätään voidaan pitää vastikkeellisena suorituksena. Jo hovioikeudessa tuomiot saaneessa WGI:ssä edustajien ostaman ”aloituspaketin” sisältöä ei lainkaan pidetty riittävänä vastikkeena, vaikka sinänsä jokaiselle sen osalle oli laskettavissa jonkinlainen hinta.

Moven aloituspaketin sisältö on ollut monelta osin konkreettisempi, mutta tämä ei oikeuden mielestä välttämättä riitä. Tässä suhteessa kysymys on ennakkotapauksesta, jonka ratkaisu on monenlaisten arvelujen varassa. Movea vastaan puhuu tähän mennessä ilmenneistä tiedoista se, että MTV3:n mukaan syytteen kohteena olevana toiminta-aikana vuonna 2005 yrityksen liikevaihdosta jopa 96 % on syntynyt uusien edustajien tekemistä aloituspakettiostoksista.

Ratkaisun suhteen yksi mahdollisuus on sekin, että oikeus katsoo verkostojärjestelmän olevan aina pyramidipeli, mikäli aloittamisen edellytyksenä ostettavan paketin hinnassa ylipäätään on jokin kate ja siitä maksetaan provisiota uuden edustajan ylälinjaan tai värvääjille. Monessa suhteessa tällainen rajanveto olisi järkeenkäypää – sen ansiosta käytännössä aloitusostoksiin perustuva pyramidimarkkinointi voisi lopullisesti hävitä Suomesta. Käytännössä pyramidipelin kaltaisella tavalla toimivia järjestelmiä tämä ei kuitenkaan kokonaan poistaisi.

Markkinointirikoksen tunnusmerkistö täyttyy syyttäjän mukaan sekin värväystoiminnassa ja siinä esitetyissä harhaanjohtavissa väitteissä tai katteettomissa lupauksissa. Erikoisena pisti korvaan MTV3:n haastatteleman Manu Rekolan esittämä vastine siitä, kuinka on ”laissa sallittua” antaa esimerkkejä mahdollisista tuloista.

Mistä laista tässä on kysymys? Nimenomaan ansaintamahdollisuutta ja sen mukanaan tuomaa ostovoimaa kuvaavat esimerkit on markkinaoikeuden jo toistakymmentä vuotta vanhassa ratkaisussa selkeästi todettu hyvän liiketavan vastaiseksi, ellei värvättävälle samalla anneta varsin kattavia tietoja odotettavissa olevista tuloista:

Vastaajayhtiöt ovat markkinoinnissaan vedonneet värvättävien taloudellisiin toiveisiin ja väittämiin ansioiden tuomasta ostovoimasta. Markkinoinnissa annettavat tiedot eivät kuitenkaan ole olleet värvättävien taloudellisen turvallisuuden kannalta riittäviä, sillä markkinoinnissa ei ole mm. kerrottu markkinatilanteesta kyseisellä alueella eikä myöskään toiminnan tyypillisistä kuluista. Vastaajien menettely on ollut hyvän liiketavan vastaista. [...]

Vähimmäisvaatimuksena taloudellisesta informaatiosta on pidettävä perustietoja markkinatilanteesta, liikevaihto-odotuksista, todennäköisestä kulurakenteesta ja hinnoittelumahdollisuuksista. Näistä ei uusia jälleenmyyjiä värvättäessä ole annettu riittäviä tietoja. (MT 1994:14.)

Kuten useat markkinaoikeudessa ratkaistut värväystä koskevat tapaukset osoittavat, värväystoiminnan hallitsemisesta ja siinä esitettävistä väitteistä on viime kädessä vastuussa yritys. Syytä ei voi vierittää yksittäisten edustajien niskoille – ainakaan mikäli yrityksellä ei ole näyttää, että edustajia on koulutettu antamaan riittävät tiedot toiminnasta ja toimimaan asianmukaisesti värväystilanteessa.

Rekisterimerkintärikoksesta epäilty toiminta selkiintyi sekin tämänpäiväisessä uutiskatsauksessa hieman. Syyttäjän mukaan yrityksen osakepääoma 8000 euroa oli maksettu yritystä rekisteröitäessä sen pankkitilille, mutta nostettu pois tililtä jo samana päivänä.

MTV3:n jutun mukaan oikeudenkäynti jatkuu (aiemmista tiedoista poiketen) ensi viikolla. Tästä voimme päätellä, että osapuolilla on tarkoituksena esittää varsin laajasti todistelua. Oikeuden ratkaisu saataneen kansliapäätöksenä seuraavien 2-8 viikon kuluessa.