perjantaina, lokakuuta 13, 2006

Ponzi-huijaukset

UUTINEN: Sisäministeriö epäilee Winclubia pyramidipelistä. Lue lisää aiheesta.
Toinen uutinen 25.9.2007: Winclub sulki sivunsa.

Palatakseni hetkeksi ensimmäisen tyypin verkostomarkkinointiin - ketjukirjeisiin, Ponzi-huijauksiin ja erilaisiin nettipyramideihin - on syytä esitellä lyhyesti se, millä tavoin Ponzi-huijaus pääperiaatteissaan toimii.

Ponzi-huijaus on kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavanlainen. Joku perustaa "yrityksen", joka "sijoittaa" ihmisten rahoja erittäin "tuottavasti". Usein saa vielä rahaa siitäkin, kun on saanut jonkun toisen "sijoittamaan tuottavasti" ja edelleen ehkä näiden mukaan saamien "sijoitusten tuotoista" saa jonkinlaista lisää.

Tämä voi kuulostaa järkevältä. Lisäksi useimmiten väitetty sijoituskohde on tarpeeksi erikoinen tai eksoottinen, jotta tavallinen, sijoitustoimintaan perehtymätön ihminen ei tajua sitä, ettei sitä ole olemassa tai etteivät luvatut tuotot ole mahdollisia.

Ponzi-huijauksen yleensä takuuvarma merkki on luvattu tietynsuuruinen, varsin korkea tuotto tietyssä ajassa. Tällaista tuottoa, vaikka sitä joissakin käsittämättömissä tapauksissa olisi mahdollista saadakin, ei voi sijoitustoiminnassa koskaan luvata. Edelleen hyvän sijoituskohteen löytänyt ei yleensä ylipäätään pyri tällaista apajaa jakamaan.

Vertailukohteeksi voidaan ottaa esimerkiksi sijoitusrahastot, joiden toteutunut vuotuinen tuotto yleensä vaihtelee 0-20 % välillä. Jos jokin ”sijoitusmuoto” edes vihjaa tätä suuremman vuotuisen tuoton mahdollisuudesta, kyseessä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä huijaus. Erityisesti jos järjestelmässä ei ole tarkoitus myydä mitään vaan ainoastaan ansaita suuri tuotto omien ja toisten sijoitusten kautta, ei kyseessä oikein voi olla muu kuin vedätys.

Lisäksi usein Ponzi-järjestelmien esittelyissä väitetään esimerkiksi ettei mukaan pääse kuin tietyn ajan sisällä ihmisten päätösten nopeuttamiseksi ja uskon lisäämiseksi. Ihmiset ovat yleensä terveesti epäluottavaisia näiden juttujen suhteen, joten he usein aloittavat "sijoittamalla" vähän, esimerkiksi muutamia kymppejä. Tämän sijoituksen "tuotot" tulevatkin nopeasti korkojen kera tilille. Tämän jälkeen ihminen onkin valmis sekä sijoittamaan enemmän että kertomaan, kuinka "homma toimii" kaikille kavereilleen. Ja tässä vaiheessa kaikki ei välttämättä menekään suunnitelmien mukaan.

Todellisuudessa ainakin 90 % kaikkien Ponzi-huijausten "tuotoista" tulee suoraan uusien mukaan liittyvien maksamista maksuista tai ”sijoituksista”. Järjestelmä on olemassa ja "tuottoja" maksetaan niin kauan kuin uusia ihmisiä saadaan mukaan "sijoittamaan”. Ponzi-huijauksen tulos on kuitenkin lopulta aina se, että yli 90 % häviää käytännössä koko sijoittamansa summan ja korkeintaan muutama prosentti, yleensä ensimmäisenä mukaan lähteneet, pääsevät omilleen, kun kaikki yhtäkkiä viikkojen tai vain päivien sisällä romahtaa.

Keskimäärin voi sanoa, että jos ulkomainen Ponzi-huijaus on leviämässä jo Suomessa, se on varsin lähellä tiensä päätä, ja vaikka rikosoikeudelliseen vastuuseen toiminnasta ei joutuisi, rahansa häviää lähes takuuvarmasti.

Ponzi-huijauksen toimeenpaneminen tai edistäminen Suomessa voi tulla tuomituksi mm. rahankeräysrikoksena tai petoksena. FBI on hyvin kiinnostunut kansainvälisistä ponzeista. FBI pidätti Suomessakin kuuluisaksi tulleen 12DailyPron pyörittäjän (erään kotirouvan jenkkien itärannikolta). Hän oli saanut kerättyä kymmeniä miljoonia näitä "sijoitusvaroja", myös suomalaisilta.

Myös Suomessa levinneiden FX Club- ja Winclub-nimisten järjestelmien luonteesta on käyty jonkin verran keskustelua. Näihin klubeihin sijoitetuille rahoille väitetään syntyvän jopa satojen prosenttien vuosituottoja. Tämä jo sinänsä on omiaan herättämään vakavia epäilyksiä.

Edelleen missään ei ole annettu kovin tarkkaa tietoa siitä, mistä sijoituksista tarkalleen ottaen näistä järjestelmistä syntyväksi väitetty huomattava tuotto tosiasiassa muodostuu, ja ketkä toiminnan taustalla lopulta ovat - edes siitä, mihin rahat tarkalleen ottaen menevät. Lopullinen totuus on ainoastaan järjestelmän pyörittäjien hallussa. Tällaisiin "sijoituskerhoihin" osallistumista harkitsevien kannattaisi miettiä uudemman kerran.

torstaina, lokakuuta 12, 2006

Verkostopyramidin yhteenlasku

Verkostopyramidin osanottajamäärä on helppo laskea kaavalla:

M = (1-(K^T))/(1-K)

Jossa:

M = Verkostopyramidin osanottajien kokonaismäärä
K = Kantaluku eli kuinka monta osallistujaa jokaisen osallistujan on tarkoitus saada suoraan alapuolelleen. Useimmissa verkostopyramideissa tämä on rajattu välille 2-6, joissakin tätä ei ole rajattu lainkaan.
T = Tasojen määrä senhetkisessä tilanteessa.
* kuvaa tässä kertolaskua, ^ potenssilaskua ja / jakolaskua
Esimerkiksi jos pyramidin kantaluku on 3 ja "täysiä" tasoja on 5, osallistujen määrä on:

M = (1-(3^5))/(1-3) = -242/-2 = 121


Todistus

Kun pyramidissa kantaluku on yhtä suurempi kokonaisluku K ja tasojen määrä on T, M voidaan laskea yhteenlaskuna näin:

M = 1+K^1+K^2+...+K^(T-1)

Ensimmäisellä tasolla on aina vain yksi osallistuja (K^0, jos asiaa haluaa niin ajatella), seuraavalla tasolla on kantaluvun verran osallistujia, sitä seuraavalla kantaluku potenssiin kaksi ja niin edelleen. Esimerkiksi jos kantaluku on 2 (nk. binäärinen järjestelmä), ensimmäisellä tasolla on 1, toisella 2 (eli 2 potenssiin 1), sitä seuraavalla 4 (eli 2 potenssiin 2) ja niin edespäin.

Tästä saadaan kertomalla kaavan molemmat puolet K:lla

K*M = K+K^2+K^3+...+K^t

Näistä kahdesta näemme, että

M-(K*M) = 1-(K^T)

koska sarjojen K*M ja M ero on ainoastaan siinä, että sarjassa M on ”alussa” 1, välissä olevat luvut ovat samoja, kunnes sarjassa K*M on viimeisenä K^T, jota sarjassa M ei ole.

Tämän voimme ilmaista toisella tapaa:

M(1-K) = 1-(K^T)

Jakamalla molemmat puolet 1-K:lla saadaan:

M = (1-(K^T))/(1-K)

Verkostopyramidin osanottajamäärä vastaa näin geometrista sarjaa, jonka kertoimena on 1. Geometrisen sarjan kantaluvun on oltava muu kuin 1.