Better Life Finland

Koska Move Networks Oy:n toiminta ja aloituspakettikauppa on aktivoitunut uudelleen ja herättänyt myös keskustelua, on ajankohtaista päivittää hieman tilannetta.

Moven / Better Lifen / Well Nutritionin taustaa lyhyesti

Move Networks Oy:n toimintaa koskeneiden rikosepäilyjen tutkinta alkoi vuonna 2005. Moven edustajaksi pääsemiseksi oli täytynyt ostaa 999 euron hintainen aloituspaketti. Tätä aloituspakettikauppaa epäiltiin pyramidipeliksi.

Juttu tuli päätökseensä tammikuussa 2009, kun Turun hovioikeus antoi asiassa vapauttavan päätöksen. Hovioikeuden mukaan oli epäselvää, syyllistyttiinkö aloituspakettien kaupan toimeenpanossa rikokseen, koska pyramidipelit kiellettiin vasta vuonna 2006 voimaan tulleessa rahankeräyslaissa.

Rikostutkinnan jatkuessa Moven pääasialliseksi tuotteeksi muodostui "kolmiulotteinen verkkokauppakeskus" Shop to Earn eli s2e.fi. Sivustolle piti tulla runsaasti eri tuotteita ja palveluita myyviä yhteistyökumppaneita, joiden verkkokaupasta ostaessa saisi eräänlaisia bonuspisteitä. Yhteistyökumppaneista vallitsi varsinkin aluksi sekaannusta, eikä niitä liiemmin saatu haalittua. Sittemmin s2e suljettiin "päivityksen vuoksi" kesäkuussa 2007. Sivusto ei koskaan enää avautunut.

Samoin Moven toiminnan puhuttiin laajentuvan Ruotsiin ja mahdollisesti muihin pohjoismaihin jo vuoden 2007 paikkeilla. Toisin kävi.

Move kuitenkin oli vuoden 2006 lopulla lakannut vaatimasta uusilta edustajilta 999 euron paketin ostamista. Toiminnassa keskityttiin yrityksen (tuolloin) tuottamien Well Nutrition -vitamiinien postimyyntiin.

Verkosto näytti jokseenkin hiljenevän, joskin aika ajoin uutisiin nousi esimerkiksi väkisinmyyntitapaus ja yrityksen kestotilaukset, joita käsiteltiin mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Myös Kuluttajavirastolla on ollut ongelmia vitamiinikauppiaiden tilausehtojen kanssa. (Tarkemmin Moven historiaan voi tutustua esimerkiksi tällä sivulla.)

Better Life nyt

Vuoden 2008 aikana Moven toiminta keskittyi aiemman Move Networksin ja s2e:n sijasta Better Life Finlandin nimelle. Vuodenvaihteen 2008-2009 tienoilta asti Moven / Better Lifen edustajaksi pääsemiseksi on jälleen vaadittu 990 euron hintaisen paketin ostamista. Verkosto vaikuttaa pitkän hiljaisuuden jälkeen aktivoituneen. Blfinland-sivuston taustalla on kuitenkin Move Networksin sijasta samojen taustatahojen yritys TMP Invest Oy.

Better Lifen aloituspaketti sisältää 36 kuukauden käyttöön tarkoitettua vitamiinipakettia, yrityksen myyntimateriaalia sekä pinssi. Jälleen kerran edustaja pääsee maksamaan myös yrityksen omasta markkinointimateriaalista. Esimerkiksi Turun käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että yrityksen tulisi tarjota tällainen materiaali ilmaiseksi.

Nykyistä toimintaa ei ehkä voisi enää epäillä pyramidipelistä. Aloituspaketista maksettu hinta on toki varsin suuri. Vitamiinien vuositilaus maksaa kuitenkin myös pelkille vitamiinien käyttäjille peräti 406,80 euroa vuodessa! Jos ja kun tällaisia tilaajia on olemassa, voidaan ajatella, että tuotetta kuitenkin myydään markkinahintaan.

Yhteistyökumppaneina ovat mm. aiempien kumppaneiden joukosta sähköfirma ja kännykkäkauppa, Finora-kännykkäliittymät sekä esimerkiksi juuri Well Nutrition -vitamiinit. (Vaikka Well Nutrition on erillinen yritys, wellnutrition.fi-verkkotunnuksen omistaa Move Networks Oy.)

Palkkiojärjestelmä on lähes sama kuin aiemmin. Jälleen kerran lyhytesitelmän kaavassa esitetään, kuinka edustaja voi tienata jopa 2100 euroa viikossa, kun vain tarpeeksi monta edustajaa ja uutta vitamiiniasiakasta liittyy hänen verkostoonsa samalla viikolla tasapainossa "molempiin linjoihin" tai asiakkaat jatkavat tilauksiaan. Samalla kuin myyntityöhön käytetty työaika pienenee, ansiot vain kasvavat.

Jokainen voi laskea, kuinka epätodennäköisiä tällaiset tulot ovat. Esimerkkinä mainittakoon, että esimerkiksi yli vuoden jatkuneita kestotilauksia pitäisi edustajan verkostossa olla (tasapainossa!) yhteensä lähes 1000 kappaletta, jotta näistä tilauksista syntyisi jatkuva 2100 euron viikkotulo.

Pelkkien aloituspakettien myymisestä sama tulo syntyisi, jos edustajan nk. alalinjaan liittyisi (tasapainossa!) peräti kaksitoista edustajaa joka viikko. Jotta nämä edustajat ja edelleen heidän alapuolelleen liittyneet edustajat pääsisivät hekin jatkuvasti 2100 euron viikkotuloille, verkoston suuruus ylittäisi maailman väkiluvun muutamassa kuukaudessa.

Pelkästään oman 999 euron alkupanostuksen takaisin saaminen - muista kuluista puhumattakaan - vaatii yleisesti ottaen useiden tuhansien liikevaihdon aikaansaamista oman myyntityön ja edustajien värväämisen kautta. Kuten aina verkostomarkkinointiin liittyessä, edustajuutta harkitsevan kannattaisi laskea, kuinka suuri mahdollisuus edes omien takaisin tienaamiselle on.

Well Nutrition -vitamiinit

Edustajat ostavat Well Nutrition -vitamiineja paitsi itselleen, myös markkinoivat niitä lähipiirilleen. Provisioiden saamiseksi jokaisen edustajan edellytetään oman pakettiostoksensa lisäksi hankkivan seitsemän aktiivista Well Nutrition -asiakasta. Yli 400 euron vuosihintaan nämä asiakkaat tilaavat yhteensä lähes 3000 euron edestä vitamiineja vuodessa.

Jälleen kerran verkostomarkkinoinnilla tarjottu tuote on varsin paljon kalliimpi kuin vastaava tai samankaltainen tuote vapaammilla markkinoilla. Verkostomarkkinoinnissa useille tasoille maksetuista pienistä provisioista syntyy lopulta suuri puro, joka nostaa tuotteen hintaa loppukäyttäjälle merkittävästi. Yhden hintavertailun voi lukea vaikkapa tästä keskustelusta. Jos hinnan ja laadun suhteesta on eri mieltä, hintavertailuja saa toki kommenteissa vapaasti esittää.

Jo vuosia sitten nettikeskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka Well Nutrition -vitamiinien kuvaus nettisivuilla vastaa useilta kohdin sanatarkasti Tohtori Tolosen terveystuotesivuilla olleita selostuksia. Better Lifen sivuilla on lisäksi julkaistu mm. yhdysvaltalaisen eläinlääkäri Joel Wallachin varsin kyseenalainen kirjoitus "Kuolleet lääkärit eivät valehtele". (Kirjoitus on ehkä alun perin ilmestynyt tällä sivulla.) Wallach on tunnettu väitteistään, joiden mukaan kuolema johtuu lähinnä mineraalien puutteesta ja sopivilla mineraaleilla ihminen eläisi helposti yli 120-vuotiaaksi. Terveys paranee näin kiviä syömällä.

Move ja hovioikeus

Turun hovioikeus on 20.1.2009 antanut vapauttavan tuomion Move Networksin pyörittäjille, jotka käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut rahankeräysrikoksesta ja markkinointirikoksesta. Käräjäoikeus piti Moven toimintaa rahankeräyslaissa kiellettynä pyramidipelinä.

Rikosepäilyt koskivat Moven toimintaa vuonna 2005. Pyramidipelit kieltävä säädös on kuitenkin tullut voimaan vasta 1.7.2006. Näin hovioikeuden ratkaistavaksi tuli tuomion perusteluiden mukaan kysymys, "onko tuollainen menettely ollut myös tekoaikaan voimassa olleiden säännösten perusteella rangaistavaa".

Aiemmassa, vuonna 2005 voimassa olleessa rahankeräyslaissa pyramidipelejä ei ollut kielletty. Lakiin sisältyi kuitenkin ketjukirjeet kieltävä säädös. Hovioikeus totesi, että on epäselvää, koskeeko ketjukirjeet kieltävä säädös Moven kaltaista toimintaa, jossa mukaan lähtenyt sai 999 euron aloitusmaksun vastineeksi myös konkreettisia tuotteita. Ketjukirjeissä tällaista vastinetta ei yleensä ole ollut. Pyramidipelejä koskevan kiellon oli lain valmistelussa ajateltu laajentavan rahankeräysrikoksen alaa juuri ketjukirjeestä poikkeavaan, osin vastikkeellisesti toimivaan pyramidipeliin.

Näin ollen asia oli ratkaistava syytettyjen eduksi: kyseinen toiminta ei tekohetkellä ollut kiellettyä, koska tuolloin voimassa olleessa rahankeräyslaissa ei ollut pyramidipelejä kieltävää säädöstä.

Hovioikeuden ratkaisu jättää näin yhä auki sen kysymyksen, milloin tarkalleen ottaen verkostomarkkinoinnissa on kyse pyramidipelistä. Yhtäkään "perinteisen" verkostomarkkinoinnin piirissä toiminutta pyramidipeliä ei uuden, vuonna 2006 voimaan tulleen rahankeräyslain perusteella ole vielä tuomittu.

Linkit:
Mtv3:n 45 minuuttia -uutinen (sisältää linkin tuomioon, joka on aukaistavissa zip-pakettina)

Moforus ja Move Networks

Suomi24:n keskustelupalstalla esiintyneiden viestien mukaan Move Networks Oy:n taustahenkilöiden firma Moforus Oy, joka antoi luottoja Moven aloituspakettien ostamista varten, on siirtänyt joitakin luottoja turkulaisen asianajotoimisto Heikkilä & Co:n perittäväksi. Tämä teksti on lyhyt selonteko tähänastisista tapahtumista sekä kannanotto verkostomarkkinoijien kuluttajastatuksen puolesta.

Moforuksen tarina lyhyesti

Vuonna 2005 ja alkuvuonna 2006 Move-toiminnan aloittamisen eräänlaisena käytännön edellytyksenä oli 999 euron aloituspaketin ostaminen. Jos rahaa ei taskussa sattunut olemaan, Moforukselta sai luoton, jota lyhennettiin joitakin kymppejä kuussa.

Suuri joukko Moveen mukaan lähteneistä koki kuitenkin jonkinlaisia katumuksen tunteita varsin pian toiminnan aloitettuaan. Monet peruivat kaupan 14 vuorokauden perumisajan sisällä (tavaran toimittamisesta lukien). Jotkut peruivat kaupan myöhemmin vetoamalla siihen, ettei ostajalle ollut toimitettu kuluttajansuojalain mukaista kotimyyntiasiakirjaa. Useat saivat rahat takaisin, ja luottoja peruttiin.

Jossakin vaiheessa Moven kanssa tehdyn kaupan luonteesta syntyi kuitenkin keskusteluissa kiistaa. Ensin kauppaa väitettiin etämyynniksi, sitten kai jonkinlaiseksi kotimyynniksi, jossa kotimyyntiasiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa - molemmissa tapauksissa kuitenkin kuluttajakaupaksi. Joskus vuoden 2006 kesän tietämillä lopulta esitettiin, että kyseessä on elinkeinonharjoittajien välinen kauppa, jota kuluttajansuojalain perumissäädökset eivät koske. Moven kanssa kauppoja ei enää saatu peruttua.

Kuluttajakauppaa vai ei?

Verkostomarkkinointiyritykseltä itselleen tuotteita ostavan edustajan kuluttajastatuksen puolesta puhuvat monet seikat. Ensinnäkin, tuotteet on ostettu omaan käyttöön eikä yritystoimintaa varten. Esimerkiksi Moven tapauksessa polkupyöräpaketti ei ole jälleenmyytäväksi tarkoitettu varasto eikä paketin pääasiallinen sisältö – tuo kuuluisa Sprint – mitenkään liity toimintaan edustajana, vaikka pyörä pitkään olikin yrityksen varsinainen myyntiartikkeli.

Toiseksi, verkostomarkkinointiyrityksen edustajalta puuttuvat usein monet yrittäjyydelle tunnusomaiset piirteet, kuten y-tunnus, merkintä ennakkoperintärekisteriin, toiminnan jatkuvuus ja päätoimisuus sekä ylipäätään kokemus yritystoiminnasta.

Kun tuotteet on ostettu itselle, edustajaa tulisi näin pitää pikemminkin kuluttajana kuin yrittäjänä. Tehty kauppa olisi tällöin kuluttajakauppaa.

Kun kuluttajakauppa tapahtuu muualla kuin yrittäjän toimitiloissa – kun siis jotakin myydään kotona, ovelta ovelle, kuppilassa, ravintolassa jne. – kyseessä on kuluttajansuojalain 6 luvussa tarkoitettu kotimyynti. Kotimyynnissä ostajalle on toimitettava kotimyyntiasiakirja. 14 vuorokauden perumisaika lasketaan sekä kotimyyntiasiakirjan että tuotteen vastaanottamisesta. Jos kotimyyntiasiakirjaa ei ole toimitettu, ostajalla on lain mukaan peräti vuosi aikaa perua kauppa vetoamalla sen sitomattomuuteen.

Kun kuluttajakaupassa edelleen tarjotaan luottoa myyjän puolelta, luotto on luonteeltaan kauppaan sidottu kulutusluotto. Jos kuluttajakauppa perutaan, myös sitä varten myyjältä otettu luotto peruuntuu automaattisesti ja ilman kustannuksia.

Kuluttajavirasto on omissa esitteissään pitänyt verkostomarkkinoijan emoyritykseltä itselleen tekemiä ostoksia kuluttajakauppana. Kuluttajariitalautakunta (KRL, ent. kuluttajavalituslautakunta) on kuitenkin 90-luvun alusta peräisin olevassa ratkaisukäytännössään katsonut, etteivät verkostomarkkinointiyritysten edustajien ja emoyhtiön väliset kaupat varsinaisesti kuulu sen toimivaltaan. KRL on ilmeisesti pitänyt rajanvetoa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä liian häilyvänä puuttuakseen tällaisiin tapauksiin.

Myös Moven tapauksessa yli 20 entistä edustajaa teki KRL:lle valituksen siitä, ettei Move suostunut heidän tapauksessaan perumaan kauppaa, kun ostaja vetosi kotimyyntiasiakirjaa koskevaan säädökseen. KRL ei kuitenkaan tutkinut valitusta, koska kyse oli verkostomarkkinoinnista. Koko asia jäi siihen, koska tiettävästi kukaan ei riitauttanut asiaa oikeudessa, joka olisi ollut seuraava askel KRL:n suosituksen jälkeen.

KRL:n käytäntö on vähintäänkin kuluttajansuojalain hengen vastaista. Lain tarkoitus on nimenomaan suojella heikommassa asemassa olevaa kuluttajaa. Tällaiseksi pitäisi laskea myös yksityishenkilö, jolle tullaan tarjoamaan verkostomarkkinoinnilla myytäviä tuotteita, vaikka tuo sama henkilö samalla tai sittemmin ryhtyisikin verkostomarkkinointiyrityksen edustajaksi. Edelleen myös aktiivisten tai pidempään toimineiden edustajien itselleen tekemien ostosten pitäisi kuulua kuluttajansuojan piiriin.

Paradoksaalisinta on, että KRL:n ratkaisukäytäntö voi vieläpä suosia nimenomaan sellaisia verkostomarkkinoinnin toimintamalleja, joissa edustajiksi ryhtyvät houkutellaan ostamaan suuria aloitusvarastoja tai kalliita tuotepaketteja, joiden voidaan sitten väittää olevan ostettu yritystoimintaa varten. Kunnalliset kuluttajaneuvojat, jotka aiemmin toimivat näissä tilanteissa ostajan puolesta, ovat nyt joutuneet hekin hankalaan välikäteen.

Moven rikostuomiot

Moven tapauksessa juttu kuitenkin mutkistuu. Turun käräjäoikeus on tuomiossaan maaliskuussa 2007 katsonut Moven aloituspakettikaupan (eli "kampanjatuotepakettien" kaupan) täyttäneen sekä rahankeräys- että markkinointirikoksen tunnusmerkistön. Juttu on vireillä hovioikeudessa. Mikäli tuomio saa siellä lainvoiman, jokainen paketin syytteen koskemalla ajalla toukokuusta syyskuuhun 2005 ostanut on tullut mainittujen rikosten uhriksi. Edelleen käräjäoikeus totesi, että Moven aloituspaketin käypä markkina-arvo on korkeintaankin 450 euroa, joten siitä maksettu 999 euron hinta ei lainkaan vastannut hinnalle saatua vastiketta. Kommentin tuomiosta ja tuomion tekstin saa luettavakseen tältä sivulta.

Perintäkulut

Moforuksen toimeksiannosta tulleessa laskussa mainitut perintäkulut vaikuttavat kohtuuttomankin suurilta, mikäli ne tosiaan nousevat satoihin euroihin. Pelkistä perintäkuluista on mahdollista huomauttaa. Tämän lisäksi maksu- tai huomautusaikataulua voisi pitää varsin tiukkana. Elinkeinonharjoittajilta perittäessä maksua voidaan toki vaatia heti; tästä huolimatta usein on tapana antaa reilummin aikaa vastata. Tästäkin voi huomauttaa.

Vaihtoehdot?

Mitä Moforuksen perintäkirjeen saaneen olisi nyt syytä tehdä? Pääasiallisia vaihtoehtoja on kaksi: joko maksaa mukisematta tai riitauttaa saatava (määrältään tai perusteeltaan tai molempien osalta). Ensimmäinen vaihtoehto on riskittömämpi: siinä tietää, mitä häviää. Toinen taas vaikuttaa yllä esitettyjen huomioiden vuoksi lähes välttämättömältä sekä oman että yleisen edun ajamiseksi ja kysymyksen selvittämiseksi, mutta lopputulosta ei tällaisissa jutuissa voi helposti ennustaa.

Mikäli perittävä päättää riitauttaa saatavan, hänen kannattaa pikimmiten lähettää (todistettavasti eli kirjattuna) perintää suorittavalle toimistolle kirje, jossa huomauttaa perinnän olevan perusteeton. Kirjeessä voi olla syytä mainita mm. seuraavat seikat:

1. Perinnän kohteena olevassa lainassa on kyse myyjän puolelta tarjotusta luotosta ostajan Move Networks Oy:ltä ostamaa tuotepakettia varten
2. Kauppa on peruttu todistettavasti ja kirjallisesti
3. Kaupan kohteena ollut tavara on palautettu välittömästi myyjälle
4. Myyjä ei ole ilmoittanut, ettei hyväksy kaupan perumista, eikä luotosta ole tullut minkäänlaista maksumuistutusta; ostajan näkökulmasta myyjä on siis vähintäänkin hiljaisesti hyväksynyt kaupan perumisen
5. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan kyseisessä kaupassa on ollut kyseessä rahankeräys- ja markkinointirikos, jonka uhriksi ostaja on näin joutunut
6. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan kyseisen tuotepaketin myyntiarvo on ollut korkeintaan 450 euroa, joten saatava on riitautettavissa myös määrältään (ottaen huomioon, että paketin myyneen ja luoton tarjonneen yrityksen taustatahot ovat samat ja luotto on tarjottu myyjän puolelta)
7. Kirjeessä voi edelleen halutessaan mainita tyytymättömyytensä perintäkuluihin ja perintätapaan ja todeta, että perintäkulut ovat kohtuuttoman suuret ja perusteettomat sekä huomautusaika liian lyhyt

Mitä sitten? Tämän jälkeen perintää suorittavalla toimistolla on useampia vaihtoehtoja. Asia voi jäädä sikseen, mikäli yskä ymmärretään tällaisenaan. Mikäli vastine ei tyydytä mutta toimistossa ollaan järkeviä, he voivat myös lähestyä uudella yhteydenotolla ja pyrkiä selvittämään asiaa. He voivat kuitenkin myös laatia haastehakemuksen alioikeuteen, jossa asia siis lopulta käsitellään, ellei siitä muutoin päästä yksimielisyyteen.

Jos asia menee oikeuteen, sen lopputuloksesta ei voi olla lainkaan varma. KRL:n ratkaisusta huolimatta saatavan riitauttavalla osapuolella on varsin voimakkaita argumentteja kantansa puolesta. Terve järkikin tuntuu sanovan, että jos mitään ei saa, ei mitään tarvitse maksaakaan.

Mutta tämä verkostomarkkinoinnin unelmakauppa tuntuu usein olevan sellaista, että tyhjästäkin voi rahaa nyhjäistä. Yhtään ennakkotapausta edes alioikeustasolta tämänkaltaisesta tilanteesta ei tiettävästi ole: verkostomarkkinoijat eivät ole hakeneet oikeutta emoyrityksiä vastaan. Syykin on selvä: häviävän osapuolen maksettavaksi voivat tulla vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka voivat nousta riidan kohteena olevan saatavan suuruisiksi tai suuremmiksikin.

Ennen kuin mihinkään toimiin (edes kirjeen lähettämiseen) ryhtyy, asiasta on useimmiten hyvä kysyä henkilökohtaisesti ammattilaiselta. Asianajaja voi muutenkin jossakin vaiheessa osoittautua tarpeelliseksi. Jos perittävällä on oikeusturvavakuutus – jollainen useimpiin kotivakuutuksiin sisältyy – se voi tällaisissa asioissa korvata asiasta aiheutuvat asianajokulut. Vakuutus voi korvata kulut, vaikka asia ei koskaan menisi oikeuteen asti. Jos vakuutusta ei ole, oikeusavusta voi saada kohtuuhintaista apua.

Edelleen useat asianajajat antavat ilmaisen noin 30 minuutin alkuneuvottelun jutussa kuin jutussa. Neuvottelun tarkoitus on selvittää, millaisiin toimiin asiassa kannattaa ryhtyä. Asianajajan kanssa voi sopia esimerkiksi siitä, että hänelle toimitetaan asiaan liittyvä materiaali sähköpostilla. Asianajaja voi tämän jälkeen ottaa kantaa siihen, millaiset mahdollisuudet ja riskit asiaan liittyvät ja millaisia kuluja jutun ajamisesta aiheutuisi.

Edit 15.1.2008: Moforus-luoton ottaneille annettiin 15.1. asti aikaa reagoida maksuvaatimukseen. Ainakin yksi luoton ottaneista oli ottanut asianajotoimistoon yhteyttä ja kertonut käsityksensä olevan, että saatava on perusteeton. Yllättävällä tavalla 15.1. - siis samana päivänä kuin perinnän kohteena olevien olisi pitänyt reagoida! - luoton ottaneelle oli tullut sähköpostitse ilmoitus, että perintäasia on siirtynyt kokonaan toiseen toimistoon, turkulaiselle Wallenlind & Co:lle (joka ei ilmeisesti ole Asianajajaliiton jäsen).

Useat vielä muistavat, kuinka jo puolitoista vuotta sitten joillekin Moveen liittyviin keskusteluihin osallistuneille lähetettiin sähköpostia, jossa kerrottiin, että sama toimisto tekee seuraavana päivänä rikosilmoituksen näistä keskustelijoista. Vaikka mitään näistä ilmoituksista ei sittemmin kuulunutkaan, lisää näistä tapahtumista voi lukea tästä.

Pyramidipelin seurauksista

Pyramidipeliin osallistuminen on laissa kiellettyä, ja pyramidipelin toimeenpaneminen ja sen toiminnan edistäminen esimerkiksi osallistujia värväämällä on säädetty rangaistavaksi. Suomessa oikeuteen on tullut kuitenkin vasta harvoja pyramidipelitapauksia.

WGI- ja Move-tapauksien oikeuskäytännön perusteella järjestelmän toimeenpanijat tuomitaan rahankeräysrikoksesta, josta rangaistuksena on sakkoja ja mahdollisesti vankeutta, ja toimintaan osallistuneet ja siitä taloudellisesti hyötyneet rahankeräysrikkomuksesta, josta rangaistuksena on sakkoja. Jokaisessa tapauksessa kielletystä toiminnasta tullut taloudellinen hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Pyramidipelissä mukana ollut on osallistunut kiellettyyn toimintaan; toisaalta hän on voinut tosiasiassa kärsiä taloudellista vahinkoa toiminnasta ja joutua rikoksen uhriksi. Vakiintunutta oikeuskäytäntöä siitä, miten pyramidipeliin rahansa menettäneitä tulisi kohdella, ei vielä ole.

Rahankeräysrikoksen ohella pyramidipelin toiminta voi täyttää myös esimerkiksi markkinointirikoksen ja petoksen tunnusmerkistön, jos osallistujille annetaan valheellinen kuva siitä, mistä toiminnasta tulevat tuotot syntyvät. Osallistujan on mahdollista olla pyramidipeliä koskevassa oikeudenkäynnissä asianomistajana ja vaatia toimeenpanijoilta korvauksia kärsimästään taloudellisesta vahingosta.

Alla on OTK, LL.M. Pekka Riekkisen lähettämä kannanotto pyramidipelissä koetun taloudellisen vahingon korvattavuuteen sekä sen laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Mikäli verkoston organisoijien toiminta ns. pyramidipelissä täyttää rikoksen, kuten rahankeräysrikoksen, tunnusmerkistön, niin tällöin on mahdollista, että verkoston alaorganisaatioon liittynyt henkilö voi vaatia hänelle rikoksella aiheutuneen taloudellisen vahingon korvaamista vahingon aiheuttajilta. Tämä perustuu siihen, että vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla (vrt. Vahingonkorvauslain 5. Luvun 1 §).

Rahankeräysrikoksen ohella kyseeseen voi mahdollisesti tulla myös petos. Petoksen tunnusmerkistö voi täyttyä, mikäli verkoston liittymissopimuksia tehtäessä verkoston toimijat eivät anna todellisuutta vastaavaa kuvaa verkoston rahankeräyksen logiikan periaatteista ja lopputuloksista, joihin niiden soveltaminen palkkiolaskennassa johtaa, eli tavallisesti siihen, että organisaation yläosa hyötyy toiminnasta monin verroin alaosaa enemmän. Todistelun tasolla voidaan esimerkiksi kysyä, onko näistä tulonjaoista verkoston sisällä esitetty asianmukaista tietoa markkinoitaessa verkostoa tuleville jäsenille?

Suomen oikeudessa taloudellinen vahinko korvataan vain erityistapauksissa, mutta juuri rikoksella aiheutettu vahinko on yksi tyyppitapaus, jossa taloudellinen vahinko voidaan korvata. Edellisen ohella rinnakkainen, täydentävä kanneperuste on jäsentää vahinko oikeudellisesti myös sopimusperusteiseksi siten, että edes alkeellisesti reilun ja osapuolten näkökulmasta avoimen ja yhdenvertaisuuden periaatetta kunnioittavan sopimisen edellytykset eivät ole täyttyneet ja sopimusta vaaditaan tällä perusteella purettavaksi ja liittymismaksut yms. palautettaviksi vahingon kärsijälle. Edellä kuvatulla tavalla verkoston pyramidipeli voidaan alajäsenten yhteistoiminnalla ainakin teoriassa murtaa, jos alajäsenet niin haluavat, mahdollisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Lisäksi on huomattava, että mikäli jonkin verkoston ydinjoukko, joka on vastannut pyramidipelin suunnittelusta ja hallinnoinnista, joutuisi korvaamaan aiheuttamansa vahingon jymäytetyiksi tulleille vahingonkärsijöille, tällä voi olla tulevaisuudessa verkostobisnestä tervehdyttävä vaikutus. Mikäli vain poliisi- ja syyttäjäviranomaiset ajavat asiaa rikosjuttuna, voi käydä niin, että rahankeräysrikoksella pyramidiverkostossa saavutettu hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi, jolloin oikeastaan ihmisiltä huijatut rahat päätyvät valtiolle. Toki tälläkin on pelotevaikutus tulevaisuutta silmällä pitäen ja sillä katetaan valtion rahoitustarvetta, mutta tämä ei juuri hyvitä suoranaisesti pyramidipeliin mukaan vedettyjä ja vahinkoa kärsineitä. Kunkin verkoston alajäsenen osalta menetetty summa toki yleensä on suhteellisen pieni, mutta jos he järjestäytyisivät yhteistoimintaan ja hankkisivat asianajajan tai muun vetäjän itselleen, kukin voisi saada jotain takaisin itselleen. Samalla tulevat pyramidipelien pystyttäjät joutuisivat entistä tarkemmin miettimään tulevia tekemisiään, jos edessä on lain mahdollistama uhkakuva, että sadat ihmiset saattavat jonain päivänä velkoa tehokkaasti pyramidiverkostolle maksamiaan jäsenmaksuja ja vastaavia.

Pekka Riekkinen
OTK, LL.M.
Turku

Move Networks taas mediassa

Turun käräjäoikeuden tuomittua Move Networks Oy:n vastuuhenkilöt rahankeräysrikoksesta ja markkinointirikoksesta tapaus on ollut esillä useissa lehdissä ja myös televisiossa. Laajimmat jutut Moven toiminnasta ovat tehneet MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma, joka on kiitettävästi seurannut tapauksen etenemistä (viimeksi 4.4.2007), sekä Etelä-Suomen Sanomat, jossa ilmestyi tasapainoinen ja hyvin tehty artikkeli 7.4.2007.

MTV3:n sinänsä aiheeseen varsin tarkoin perehtyneessä jutussa ei ollut liiemmin uutta tapausta seuranneille. Tuomitut eivät tuntuneet ymmärtävän, miksi heidät tarkalleen ottaen oli tuomittu. Toisaalta yksi tuomituista jostakin syystä esitti tuomion olleen "askel oikeaan suuntaan".

Haastatellun Moven johtajan mukaan he eivät voi ottaa vastuuta väitteistä, joita yrityksen edustajat esittävät. Markkinaoikeudessa ja nyt myös rikosoikeudessa on kuitenkin katsottu, että emoyrityksen on huolehdittava esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta. Edelleen Moven saamien markkinointirikostuomioiden perusteena oli (varmaankin yrityksen johdon ainakin osin järjestämissä) "hurmoshenkisissä event-tapahtumissa" annettu kuva suuria tuloja nauttivista edustajista. Lisäksi yrityksen värväystoiminnassa ei oltu huomioitu sitä, että myytäviä tuotteita oli varsin vähän ja tulot perustuivat tämänkin vuoksi lähinnä uusien maksavien edustajien värväämiseen.

Kuten jo ennakoitiin, jutussa haastateltu syyttäjä mainitsi menettämisseuraamusta koskevan erikoisen ratkaisun aiheena, josta hovioikeuteen mahdollisesti valitetaan myös syyttäjän puolelta. Käräjäoikeuden ratkaisussa ainoa omituinen seikka olikin se, että yritykselle tullutta rikoksella saatua hyötyä ei tuomittu valtiolle menetetyksi.

Moven tapausta kommentoi lisäksi suorassa lähetyksessä Sisäasiainministeriön poliisiosaston hallitusneuvos Jouni Laiho, jonka hankalaksi tehtäväksi tuli pyramidipelin ja sinänsä laillisen verkostomarkkinoinnin rajanvedon helppotajuinen selvittäminen. Laihon lyhyen selvennöksen mukaan mikäli toiminnassa tarkoitus on lähinnä hankkia uusia mukaanlähteviä osallistujia, kyseessä voi olla kielletty pyramidipeli. Pyramidipelissä lopulta valtaosa häviää, koska Laihon sanoin "ihmiset loppuu". Tämä on hyvä värvättävän nyrkkisääntö, vaikka tietysti varsinainen rajanveto vaatii tarkempaa selvitystä järjestelmän toiminnasta.

Edelleen Laiho totesi Move-tapauksessa tulleiden rikostuomioiden olevan merkittävä ennakkotapaus. Aiemmin tällaisesta toiminnasta tuomitut "viritykset" ovat olleet ulkomailta lähtöisin.

Etelä-Suomen Sanomien jutussa on haastateltu Moven toiminnassa matkassa ollutta Robert Tuovista, jota myös MTV3:n aiemmassa jutussa haastateltiin. Robert kertoo siitä, kuinka hän varhaisessa vaiheessa huomasi toiminnan keskiössä olevan uusien edustajien varsin aggressiivinen värvääminen, ja päätti lopettaa toiminnan.

Robertin haastattelun ja käräjäoikeuden päätöksen referoinnin vastapainoksi on haastateltu Moven toiminnassa edelleen mukana ollutta lahtelaismiestä, joka on toiminut vuoden Moven verkostomarkkinoijana, tästä puoli vuotta päätoimisesti irtisanouduttuaan palkkatyöstään. Tämän verkostomarkkinoijan alalinjassa on sadan edustajan verkosto, ja tällä hetkellä hän on omien laskujensa mukaan "muutama sata euroa voiton puolella". Hänen mielestään kuitenkin on täysin mahdollista saada kymmenen viikon aikana kasvatettua noin 1 200 asiakkaan verkosto, jolla saavuttaisi tavoitteena olevan "diamond executive" -tason.

Tässä kuten niin monessa muussa yhteydessä tulee esille se, kuinka suomalaisista nuorista ihmisistä löytyy mahtavasti halua muuttaa elämäänsä, yrittää, ottaa vastuuta ja pyrkiä eteenpäin. Samalla kuitenkin tuntuu, että näin pienillä ansaintamahdollisuuksilla ja toteutuneilla tuloilla aika ja tarmo eivät tule oikein käytettyä. Surkeinta on se, jos melkoisen usein epäonnistuva verkostomarkkinointikokeilu johtaa ihmisen passivoitumiseen ja yrittämisen halun hiipumiseen.

Verkostomarkkinoinnissa on "helppo aloittaa" - sitä tullaan ehkä jopa kotiin asti tyrkyttämään. Samalla "bisnesmiehenä" toimiminen tuntuu mukavammalta ja hauskemmalta kuin vaikkapa sivutoiminen työnteko tai esimerkiksi tiettyihin työskentelyaikoihin sidottu yrittäminen. Näin verkostomarkkinointi houkuttelee - väärin perustein.

Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa on myös Moven toimitusjohtaja Vesa Virtanen, joka hämmästelee Turun käräjäoikeuden rikostuomioita. Virtasen mukaan heidät on nyt leimattu rikollisiksi. Lisäksi s2e-verkkokaupan toiminnasta todetaan - tai oikeastaan myönnetään - että kehitystä verkkokaupassa ei ole ollut. Syynä tähän on ollut rikostutkinta ja "vastustajien" toiminta: verkkokauppaan mukaan tulleita kumppaneita on informoitu Movea koskevasta rikosjutusta.

Jos yhteistyöstä on tehty sopimus, sen ei pitäisi mihinkään yhteydenottoihin kaatua, ainakaan päivässä. Jos yhteistyöstä ehtoja ei jostakin syystä ole yhdessä laitettu paperille, kuten Moven vastaukset aiempiin kysymyksiin antavat ymmärtää, toinen osapuoli on varsin hyvin voinut käsittää toisin, mistä oikein on sovittu. Kukaan Moven toimintaa kritisoineista ei ole "kumppaneita" häirinnyt, ja varmasti suuri osa yhteydenotoista on tullut myös epätietoisilta edustajilta.

Ylipäätään on merkillistä, miten "verkkokaupan mullistava konsepti" on nyt kaatunut joihinkin yhteydenottoihin, vaikka niissä olisikin kerrottu toiminnan vastuuhenkilöitä koskevista rikosepäilyistä, -syytteistä tai nyt -tuomioista. Miten ihmeessä median tiiviisti seuraamasta tapauksesta puhuminen voisi olla kiellettyä? Jos Movessa tuntuu, että suurin osa ajasta menee turhanaikaiseen taistelemiseen, ehkä oman toiminnan kehittämiseen kannattaisi panostaa sen sijaan, että paukut tuhlataan kriittisesti suhtautuvien moninaiseen uhkailuun, jota esimerkiksi keskustelupalstoilla riittää.

Linkit:
Rikoksia, verkostoja ja vitamiineja (MTV3 45 minuuttia 4.4.2007)
Rikollisia vai yhteiskunnan tukipilareita (Etelä-Suomen Sanomat 7.7.2007)

Move tuomittiin

Move Networks Oy:n kolme perustajaa ja omistajaa tuomittiin 30.3.2007 rahankeräysrikoksesta ja markkinointirikoksesta Turun käräjäoikeudessa. Lisäksi yksi henkilö sai tuomion avunannosta rahankeräysrikokseen. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, mutta kyseessä on merkittävä ennakkotapaus verkostomarkkinoinnin kannalta. Koko käräjäoikeuden ratkaisun voi lukea tältä sivulta.

Vastaajat

Rikosasioissa vastaajana ovat aina luonnolliset henkilöt, joita pidetään vastuullisina rikoksesta epäillystä toiminnasta. Yritystä ei rikoksesta voi epäillä tai syyttää, mutta myös yritystoiminnassa rikoksella syntyneet tuotot menetetään valtiolle.

Moven tapauksessa syytettyinä olivat yrityksen kolme omistajaa ja sen toiminnan pääasiallista pyörittäjää sekä yksi Moven järjestelmien kehittämiseen alkuvaiheessa osallistunut henkilö, jota syytettiin avunannosta rahankeräysrikokseen.

Rekisterimerkintärikos

Syyttäjän ajama, verkostomarkkinointiin sinänsä täysin liittymätön, yrityksen perustamista ja osakepääoman maksamista koskeva rekisterimerkintärikossyyte hylättiin. Käräjäoikeuden mielestä väärin päivätty tilintarkastajien vakuutus sekä osakepääomaa liittyvien merkintöjen puuttuminen yrityksen kirjanpidosta eivät riittäneet rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen.

Markkinointirikos

Markkinointirikoksen tunnusmerkistö täyttyi käräjäoikeuden ratkaisun mukaan siinä, että yrityksen toimintaa oli markkinoitu edustajaksi värvättäville kaupankäyntinä ja ansaintamahdollisuutena. Tosiasiassa toimintaan liittyneiden tulot olivat tulleet pääosin uusien edustajien maksamista maksuista. Samalla koko ajan oli pyritty pitämään yllä mielikuvaa suuria summia ansaitsevista edustajista kertomatta tarkemmin, mistä tulot syntyvät.

Viikottaisissa info-tilaisuuksissa ja suurissa hurmoshenkisissä Event-tapahtumissa mielikuvaa ansaintamahdollisuuksista oli pidetty yllä palkitsemalla hyvin ansaitsevia edustajia mainitsematta mitään näiden asemasta organisaatiosta ja markkinoiden kyllästymisestä edustajien määrän kasvaessa.

Käräjäoikeus katsoi, että yrityksen perustajat ovat vastuussa yrityksen markkinointitoiminnasta siitä huolimatta, että he eivät ole jokaisessa markkinointitilaisuudessa läsnä. Aiemmin verkostomarkkinointiyrityksiä on tuomittu markkinaoikeudessa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella uhkasakkoihin. Käräjäoikeuden tuomio on ennakkopäätös sikäli, että siinä katsottiin verkostomarkkinointiyrityksen vastuuhenkilöiden vastaavan myös rikosoikeudessa siitä, mikäli toiminnasta on annettu kohderyhmän kannalta harhaanjohtavia tai valheellisia tietoja.

Rahankeräysrikos

Käräjäoikeuden ratkaisu rahankeräysrikoksen osalta on tuomion merkittävin osuus. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että Move Networks Oy:n toimintaan liittyvien edustajien on organisaatiota rakentaakseen täytynyt käytännössä ostaa 999 euron hintainen kampanjatuotepaketti. Mikäli toimintaan on ylipäätään ollut mahdollista päästä ostamalla tai myymällä muita tuotteita, käräjäoikeuden mukaan tuomitut ovat myöntäneet, että kampanjatuotepaketti on ollut "helppo tapa" päästä "franchise-edustajaksi".

Kampanjatuotepaketin 999 euron hinnalle ostaja on saanut tietyn verran tuotteita. Erityisen merkittävää on, että käräjäoikeuden ratkaisun mukaan mitä tahansa konkreettista vastiketta ei kuitenkaan voida pitää riittävänä:

Verkostomarkkinointi on sinänsä laillinen tapa markkinoida ja myydä tuotteita ja palveluja. Toimintaan mukaan liittyviltä ei kuitenkaan saa vaatia vastikkeettomia maksuja eivätkä toimintaan osallistuvan edustajan ansaintamahdollisuudet saa osaksikaan muodostua maksuista, jotka myöhemmin mukaan liittyvät edustajat maksavat vastikkeetta liittymisestään, vaan provision tulee perustua tuotteiden ja palvelujen myyntiin.

[V]astaajat toiminnan suunnittelu- ja alkuvaiheessa lähettämissään sähköpostiviesteissä ja alustavassa kirjallisessa suunnitelmassaan keväällä 2005 ovat laskeneet, että yhtiölle koko kampanjatuotepaketista aiheutuvat hankintamenot ovat vain 190 -200 euroa.

Paketin sisältämän polkupyörän sisäänostohinta oli yritykselle noin 100 euroa, ja käräjäoikeus arvioi, että sen markkina-arvo on näin korkeintaan 300 euroa. Edustajasalkku sisältöineen oli käräjäoikeuden mielestä markkina-arvoltaan korkeintaan 100 euroa.

Syytettyjen pakettiin sisältyneistä tuotenäytteistäkään esittämää arviota oikeus ei pitänyt uskottavana. Move magazine -lehteä, jota paketin väitettiin sisältävän 300 euron edestä, käräjäoikeus piti selkeästi yrityksen omana markkinointimateriaalina, jonka valmistuskustannukset yrityksen tulee itse kantaa. Lehden oli lisäksi sen numeroissa todettu olevan "franchise-edustajille" ilmainen.

Tämän vuoksi käräjäoikeus arvioi paketin markkina-arvon olleen maksimissaan 450 euroa, jolloin paketin hinnasta noin 550 euroa on ollut vastikkeetonta suoritusta, eräänlainen osallistumismaksu. Ajanjaksolla, jota syyte käsitteli, tuotepaketteja oli myyty 748 127,13 euron edestä. Tästä summasta käräjäoikeuden arvion mukaan 410 000 euroa on ollut vastikkeetonta rikoksella saatua hyötyä.

Vaikka yritys onkin harjoittanut myös muuta kaupankäyntiä ja pyrkinyt muun kaupan osuutta toiminnastaan lisäämään, sen toiminnassa oli näin tapahtunut rahankeräysrikos. Toimintaan osallistuneen on tullut käytännössä maksaa vastikkeeton 550 euron suuruinen maksu, jonka vastikkeeksi on saanut lähinnä oikeuden osuuteen muiden toimintaan liittyvien maksamista vastaavista maksuista. Kyseessä on ketjukirjeeseen rinnastettavalla tavalla toimeenpantu laiton rahankeräys, pyramidipeli. Edelleen tällä laittomalla rahankeräyksellä on ollut pääpaino yrityksen toiminnassa: kampanjapakettien ja edustajasalkkujen osuus yrityksen myynnistä oli 96 %.

Rangaistukset ja menettämisseuraamukset

Tekoaikana voimassa olleen rahankeräyslain rangaistukset rahankeräysrikoksesta ovat varsin vähäiset. Rangaistuksena syytetyt tuomittiin kukin 70 päiväsakkoon. Avunannosta syytetty jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, sillä hänen tekonsa oli vähäinen ja hän oli pyrkinyt auttamaan asian selvittämistä.

Käräjäoikeus katsoi kahden syytetyistä osallistuneen yrityksen palkkiojärjestelmään ja saaneen näin tuloja laittomasta rahankeräyksestä. Heidät tuomittiin menettämään käräjäoikeuden arvioima palkkioiden suuruus, 30 000 euroa rikoksella saatuna hyötynä. Koska nyt rikoksista tuomitut henkilöt omistavat yhdessä koko yrityksen, syyttäjä ei ollut erikseen vaatinut rikoksella saadun hyödyn menettämistä siltä osin kuin se on yrityksen hallussa.

Jostakin syystä käräjäoikeus muutoin hyvin perustellussa tuomiossaan ratkaisi menettämisseuraamuksen niin, että ainoastaan tuomittujen suoraan toiminnasta saamat tulot tuomittiin menetetyiksi valtiolle. Näin suurin osa käräjäoikeuden rikoksella saaduksi hyödyksi katsomasta 410 000 eurosta jäi näin toistaiseksi vielä valtiolle menettämättä, vaikka rikoslaissa hyvin selkeästi säädetään, että hyöty on tuomittava siltä, joka sen on saanut.

Jatko

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja tuomitut ovat jo ilmoittaneet valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Näin tekee varsin todennäköisesti myös syyttäjä menettämisseuraamusta koskevan erikoisen ratkaisun vuoksi.

Lähiaikoina selviää myös se, suoritetaanko rikostutkinta myös muilta kuin nyt käsitellyn syytteen koskemalta ajanjaksolta ja/tai muiden toimintaan osallistuneiden henkilöiden osalta. Käytännössä kaikkia käräjäoikeuden tuomitsemaan toimintaan osallistuneita ja siitä tuloja saaneita voidaan epäillä ja syyttää samasta rikoksesta. Ennakkotapauksen perusteella, koska toimintaan osallistuneet eivät ole sen toimeenpanijoita, kyseeseen tulee lievä rahankeräysrikos, josta seurauksena on sakkorangaistus ja rikoksella saadun hyödyn menettäminen valtiolle.

Moven kampanjatuotepaketin syytteiden käsittelemänä aikana ostaneiden on myös mahdollista vaatia vahingonkorvauskanteella oman ostoksensa vastikkeetonta osuutta takaisin yritykseltä. Koska yksittäisen paketin ostaneen menetys on verrattain pieni, nähtäväksi jää, nostaako kukaan tällaista kannetta.

Lisäksi on hieman epäselvää, milloin paketin ostanut pitäisi katsoa pikemminkin rikoksen uhriksi kuin rikolliseen toimintaan osallistuneeksi. Järkevä rajaus tuntuisi olevan siinä, onko paketin ostanut saanut tuloja nyt käräjäoikeuden rahankeräyslain vastaiseksi katsomasta toiminnasta.

Käräjäoikeuden ratkaisu on varsin merkittävä ennakkotapaus, koska se linjaa kysymystä siitä, mitä voidaan pitää riittävänä vastikkeena tai vastasuorituksena järjestelmässä, jossa jonkin tuotteen ostaminen oikeuttaa saamaan tuloja toisten tehdessä vastaavanlaisen ostoksen.

Myös muiden verkostomarkkinointiyritysten toimintatavat ja palkkiojärjestelmät voivat tulla tarkemman tarkastelun alaisiksi, ja poliisin ja muiden viranomaisten on entistä helpompi puuttua tämänkaltaiseen toimintaan.

Uutisia:
Helsingin Sanomat: Verkkokaupan perustajille sakkoja pyramidivedätyksestä
Talous-Sanomat: Verkkokauppahuijareille rapsahti sakkoja
Turun Sanomat: Verkkokaupan perustajille sakkoja laittomasta keräyksestä
MTV3: Verkostomarkkinointibisnes tuomittiin sakkoihin

Muut linkit:
Petteri Haipola: Moven johtajien saamat tuomiot
Turun käräjäoikeuden ratkaisu

Move oikeuteen

Move Networks Oy:n toimintaa koskevien syytteiden käsittely aloitettiin tänään Turun käräjäoikeudessa. Kolmea miestä syytetään rahankeräys-, markkinointi- ja rekisterimerkintärikoksesta, yhtä heidän lisäkseen avunannosta ensimmäiseen mainittuun rikokseen. Aiheesta uutisoivat tänään Satakunnan Kansa ja MTV3 peräti kahdessa eri raportissa.

Uutisoinnin mukaan rahankeräysrikosta koskevat syyttäjän suurimmat rahalliset vaatimukset: rikoksella saatuna hyötynä vaaditaan valtiolle yli 850 000 euroa. Syyttäjän esityksen mukaan Moven edustajien 999 euron hintaan ostaman paketin arvo on noin 200 euroa. Uuden edustajan tekemästä ostoksesta on maksettu provisiota hänen värvääjilleen ja ”ylälinjalleen”, jolloin syyttäjän mukaan käytännössä värvättävät ovat tehneet vastikkeettoman suorituksen ”yläpuolellaan” oleville päästäkseen osallistumaan toimintaan.

Mikäli syyttäjällä on esittää luotettava selvitys paketin arvoa koskevien väitteidensä tueksi, rahankeräysrikosta koskeva kysymys kilpistyy lähinnä siihen, mitä ylipäätään voidaan pitää vastikkeellisena suorituksena. Jo hovioikeudessa tuomiot saaneessa WGI:ssä edustajien ostaman ”aloituspaketin” sisältöä ei lainkaan pidetty riittävänä vastikkeena, vaikka sinänsä jokaiselle sen osalle oli laskettavissa jonkinlainen hinta.

Moven aloituspaketin sisältö on ollut monelta osin konkreettisempi, mutta tämä ei oikeuden mielestä välttämättä riitä. Tässä suhteessa kysymys on ennakkotapauksesta, jonka ratkaisu on monenlaisten arvelujen varassa. Movea vastaan puhuu tähän mennessä ilmenneistä tiedoista se, että MTV3:n mukaan syytteen kohteena olevana toiminta-aikana vuonna 2005 yrityksen liikevaihdosta jopa 96 % on syntynyt uusien edustajien tekemistä aloituspakettiostoksista.

Ratkaisun suhteen yksi mahdollisuus on sekin, että oikeus katsoo verkostojärjestelmän olevan aina pyramidipeli, mikäli aloittamisen edellytyksenä ostettavan paketin hinnassa ylipäätään on jokin kate ja siitä maksetaan provisiota uuden edustajan ylälinjaan tai värvääjille. Monessa suhteessa tällainen rajanveto olisi järkeenkäypää – sen ansiosta käytännössä aloitusostoksiin perustuva pyramidimarkkinointi voisi lopullisesti hävitä Suomesta. Käytännössä pyramidipelin kaltaisella tavalla toimivia järjestelmiä tämä ei kuitenkaan kokonaan poistaisi.

Markkinointirikoksen tunnusmerkistö täyttyy syyttäjän mukaan sekin värväystoiminnassa ja siinä esitetyissä harhaanjohtavissa väitteissä tai katteettomissa lupauksissa. Erikoisena pisti korvaan MTV3:n haastatteleman Manu Rekolan esittämä vastine siitä, kuinka on ”laissa sallittua” antaa esimerkkejä mahdollisista tuloista.

Mistä laista tässä on kysymys? Nimenomaan ansaintamahdollisuutta ja sen mukanaan tuomaa ostovoimaa kuvaavat esimerkit on markkinaoikeuden jo toistakymmentä vuotta vanhassa ratkaisussa selkeästi todettu hyvän liiketavan vastaiseksi, ellei värvättävälle samalla anneta varsin kattavia tietoja odotettavissa olevista tuloista:

Vastaajayhtiöt ovat markkinoinnissaan vedonneet värvättävien taloudellisiin toiveisiin ja väittämiin ansioiden tuomasta ostovoimasta. Markkinoinnissa annettavat tiedot eivät kuitenkaan ole olleet värvättävien taloudellisen turvallisuuden kannalta riittäviä, sillä markkinoinnissa ei ole mm. kerrottu markkinatilanteesta kyseisellä alueella eikä myöskään toiminnan tyypillisistä kuluista. Vastaajien menettely on ollut hyvän liiketavan vastaista. [...]

Vähimmäisvaatimuksena taloudellisesta informaatiosta on pidettävä perustietoja markkinatilanteesta, liikevaihto-odotuksista, todennäköisestä kulurakenteesta ja hinnoittelumahdollisuuksista. Näistä ei uusia jälleenmyyjiä värvättäessä ole annettu riittäviä tietoja. (MT 1994:14.)

Kuten useat markkinaoikeudessa ratkaistut värväystä koskevat tapaukset osoittavat, värväystoiminnan hallitsemisesta ja siinä esitettävistä väitteistä on viime kädessä vastuussa yritys. Syytä ei voi vierittää yksittäisten edustajien niskoille – ainakaan mikäli yrityksellä ei ole näyttää, että edustajia on koulutettu antamaan riittävät tiedot toiminnasta ja toimimaan asianmukaisesti värväystilanteessa.

Rekisterimerkintärikoksesta epäilty toiminta selkiintyi sekin tämänpäiväisessä uutiskatsauksessa hieman. Syyttäjän mukaan yrityksen osakepääoma 8000 euroa oli maksettu yritystä rekisteröitäessä sen pankkitilille, mutta nostettu pois tililtä jo samana päivänä.

MTV3:n jutun mukaan oikeudenkäynti jatkuu (aiemmista tiedoista poiketen) ensi viikolla. Tästä voimme päätellä, että osapuolilla on tarkoituksena esittää varsin laajasti todistelua. Oikeuden ratkaisu saataneen kansliapäätöksenä seuraavien 2-8 viikon kuluessa.

Move Networks Oy syyteharkintaan

Vasabladetin artikkelissa haastatellun tutkinnanjohtaja Kaarle Lönnrothin mukaan verkostomarkkinointifirma Move Networks Oy:n toiminta on tällä viikolla menossa syyteharkintaan. Rikosnimike on rahankeräysrikos. Syyskuun lopulla Sisäasiainministeriön hallintoneuvos Jouni Laihon aloitteesta alkanut poliisitutkinta on saatu valmiiksi Turun poliisissa.

Move Networks Oy:n toimintaa epäillään pyramidipelin nimellä kulkevasta rahankeräysrikoksesta. Pyramidipeli on ketjukirjeen muoto, jossa raha nousee "tasolta" toiselle; usein tällainen toiminta on ainakin osittain verhottu tuotekauppaan.

Moven tapauksessa pyramidipelinä pidetään lähinnä aloituspakettikauppaa. Edustajaksi aikova ostaa 999 euron hintaan paketin, joka sisältää polkupyörän, erään Moven omistajan kirjoittaman kirjan sekä Moven esitteitä. Tämä oikeuttaa hänet saamaan provisiota itsensä "alapuolelle" tulevien edustajien vastaavista ostoksista. Meneillään olevassa prosessissa harkintaan tulevat aloituspaketin hinnan suhde vastikkeeseen sekä se, maksaako uusi edustaja käytännössä omalle "ylälinjalleen" itsensä värväämisestä.

Lue myös laajemmat kirjoitukset Moven provisiojärjestelmästä, pyramidipeleistä sekä kotimyyntikaupan purkamisesta (Petteri Haipolan sivuilla).