sunnuntaina, syyskuuta 23, 2007

Pyramidipelin seurauksista

Pyramidipeliin osallistuminen on laissa kiellettyä, ja pyramidipelin toimeenpaneminen ja sen toiminnan edistäminen esimerkiksi osallistujia värväämällä on säädetty rangaistavaksi. Suomessa oikeuteen on tullut kuitenkin vasta harvoja pyramidipelitapauksia.

WGI- ja Move-tapauksien oikeuskäytännön perusteella järjestelmän toimeenpanijat tuomitaan rahankeräysrikoksesta, josta rangaistuksena on sakkoja ja mahdollisesti vankeutta, ja toimintaan osallistuneet ja siitä taloudellisesti hyötyneet rahankeräysrikkomuksesta, josta rangaistuksena on sakkoja. Jokaisessa tapauksessa kielletystä toiminnasta tullut taloudellinen hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Pyramidipelissä mukana ollut on osallistunut kiellettyyn toimintaan; toisaalta hän on voinut tosiasiassa kärsiä taloudellista vahinkoa toiminnasta ja joutua rikoksen uhriksi. Vakiintunutta oikeuskäytäntöä siitä, miten pyramidipeliin rahansa menettäneitä tulisi kohdella, ei vielä ole.

Rahankeräysrikoksen ohella pyramidipelin toiminta voi täyttää myös esimerkiksi markkinointirikoksen ja petoksen tunnusmerkistön, jos osallistujille annetaan valheellinen kuva siitä, mistä toiminnasta tulevat tuotot syntyvät. Osallistujan on mahdollista olla pyramidipeliä koskevassa oikeudenkäynnissä asianomistajana ja vaatia toimeenpanijoilta korvauksia kärsimästään taloudellisesta vahingosta.

Alla on OTK, LL.M. Pekka Riekkisen lähettämä kannanotto pyramidipelissä koetun taloudellisen vahingon korvattavuuteen sekä sen laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Mikäli verkoston organisoijien toiminta ns. pyramidipelissä täyttää rikoksen, kuten rahankeräysrikoksen, tunnusmerkistön, niin tällöin on mahdollista, että verkoston alaorganisaatioon liittynyt henkilö voi vaatia hänelle rikoksella aiheutuneen taloudellisen vahingon korvaamista vahingon aiheuttajilta. Tämä perustuu siihen, että vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla (vrt. Vahingonkorvauslain 5. Luvun 1 §).

Rahankeräysrikoksen ohella kyseeseen voi mahdollisesti tulla myös petos. Petoksen tunnusmerkistö voi täyttyä, mikäli verkoston liittymissopimuksia tehtäessä verkoston toimijat eivät anna todellisuutta vastaavaa kuvaa verkoston rahankeräyksen logiikan periaatteista ja lopputuloksista, joihin niiden soveltaminen palkkiolaskennassa johtaa, eli tavallisesti siihen, että organisaation yläosa hyötyy toiminnasta monin verroin alaosaa enemmän. Todistelun tasolla voidaan esimerkiksi kysyä, onko näistä tulonjaoista verkoston sisällä esitetty asianmukaista tietoa markkinoitaessa verkostoa tuleville jäsenille?

Suomen oikeudessa taloudellinen vahinko korvataan vain erityistapauksissa, mutta juuri rikoksella aiheutettu vahinko on yksi tyyppitapaus, jossa taloudellinen vahinko voidaan korvata. Edellisen ohella rinnakkainen, täydentävä kanneperuste on jäsentää vahinko oikeudellisesti myös sopimusperusteiseksi siten, että edes alkeellisesti reilun ja osapuolten näkökulmasta avoimen ja yhdenvertaisuuden periaatetta kunnioittavan sopimisen edellytykset eivät ole täyttyneet ja sopimusta vaaditaan tällä perusteella purettavaksi ja liittymismaksut yms. palautettaviksi vahingon kärsijälle. Edellä kuvatulla tavalla verkoston pyramidipeli voidaan alajäsenten yhteistoiminnalla ainakin teoriassa murtaa, jos alajäsenet niin haluavat, mahdollisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Lisäksi on huomattava, että mikäli jonkin verkoston ydinjoukko, joka on vastannut pyramidipelin suunnittelusta ja hallinnoinnista, joutuisi korvaamaan aiheuttamansa vahingon jymäytetyiksi tulleille vahingonkärsijöille, tällä voi olla tulevaisuudessa verkostobisnestä tervehdyttävä vaikutus. Mikäli vain poliisi- ja syyttäjäviranomaiset ajavat asiaa rikosjuttuna, voi käydä niin, että rahankeräysrikoksella pyramidiverkostossa saavutettu hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi, jolloin oikeastaan ihmisiltä huijatut rahat päätyvät valtiolle. Toki tälläkin on pelotevaikutus tulevaisuutta silmällä pitäen ja sillä katetaan valtion rahoitustarvetta, mutta tämä ei juuri hyvitä suoranaisesti pyramidipeliin mukaan vedettyjä ja vahinkoa kärsineitä. Kunkin verkoston alajäsenen osalta menetetty summa toki yleensä on suhteellisen pieni, mutta jos he järjestäytyisivät yhteistoimintaan ja hankkisivat asianajajan tai muun vetäjän itselleen, kukin voisi saada jotain takaisin itselleen. Samalla tulevat pyramidipelien pystyttäjät joutuisivat entistä tarkemmin miettimään tulevia tekemisiään, jos edessä on lain mahdollistama uhkakuva, että sadat ihmiset saattavat jonain päivänä velkoa tehokkaasti pyramidiverkostolle maksamiaan jäsenmaksuja ja vastaavia.

Pekka Riekkinen
OTK, LL.M.
Turku

Ei kommentteja: