sunnuntaina, huhtikuuta 16, 2006

Missä menee raja?

Nyt voimassa olevan, vanhan rahankeräyslain nojalla lähinnä sellainen verkostomarkkinointi, jossa mukaan liittymisen edellytyksenä maksettavasta maksusta tai ”ostoksesta” maksetaan palkkiota värvääjille, voi tulla tuomituksi ketjukirjeeseen rinnastettavana, laittomana rahankeräyksenä. World Games Inc –verkoston osanottajia tuomittiin rahankeräysrikoksesta tämän lain nojalla elokuussa 2005. Move Networks Oy:n vastaavankaltainen toiminta on tällä hetkellä syyteharkinnassa. Molemmissa näissä verkostoissa mukaan lähtevä teki verrattain kalliin ”aloitusostoksen”, jolle saadun vastikkeen suhde maksettuun hintaan oli (on) varsin kyseenalainen ja jonka ”myynnistä” värvääjä ja edelleen tämän ylälinja sai oman, hintaan nähden suurehkon provisionsa.

Uudessa, 1.7.2006 voimaan tulevassa rahankeräyslaissa on erikseen määritelty laittomana rahankeräyksen muotona pyramidipeli. Määritelmä ei rajoita pyramidipelin toimintaa edellä kuvatun kaltaiseen, ”aloittamiseen” liittyvään maksuun tai ostokseen. Päinvastoin, laki ottaa huomioon myös pienempinä, esimerkiksi toistuvina suorituksina maksetut maksut. Pyramidipelillä tarkoitetaan jatkossa

toimintaa, jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina. [4 § kohta 5.]

Edellisessä kirjoituksessani esitin, että lähes jokainen verkosto, jonka laajenemista ei käytännössä mitenkään rajoiteta (vaan pikemminkin kannustetaan), muotoutuu lopulta pyramidipelin kaltaiseksi järjestelmäksi. Kun kaikki tuotteesta tai verkoston toiminnasta kiinnostuneet on värvätty mukaan, ulkopuolisia asiakkaita (per verkostoija) on vähän jos ollenkaan. Mukana olevat ostavat verkostonsa ylihintaisia tuotteita alalinjasta saatavan palkkion toivossa; tämä palkkio syntyy lopulta ”alapuolella” olevien vastaavanlaisista maksuista tai ”ostoksista”.

Mutta missä menee sinänsä luvallisen useisiin tasoihin perustuvan markkinoinnin ja 1.7.2006 voimaan tulevassa laissa määritellyn laittoman pyramidipelin välinen raja? Uusi laki ei anna mitään yksiselitteistä vastausta, vaan vain kuvaa sitä, kuinka maksetun hinnan ja vastikkeen on kohdattava ”ajallisesti, määrällisesti ja laadullisesti oikeansuuruisena”. Mutta mitä tämä tarkoittaa?

Otetaanpa esimerkki. Kuvitteellisessa verkostossa provision saamiseksi omasta ”alalinjasta” täytyy jokaisen verkostoijan täyttää myyntikriteeri. Myyntikriteerin täyttämiseksi riittää, että myy viisi 40 euron hintaista tuotetta kuussa yhteishintaan 200 euroa. Kriteerin voi tietysti täyttää ostamalla tuotteet itselleen. Tuote on tarpeen joka kodissa, se on kotimainen ja korkealaatuinen, tyylikkäästi ja turvallisesti muotoiltu, kestävä sekä ympäristöystävällinen. Kyseessä on paperiliittimet, joita 40 euron paketti sisältää peräti 10 kappaletta – sopivasti tavallisen kotitalouden kuukauden tarpeisiin.

Nähdäkseni tässä kuvitteellisessa verkostossa maksetun hinnan ja vastikkeen suhde on sellainen, että toiminta hyvin todennäköisesti tuomittaisiin laittomana pyramidipelinä. Mutta entä jos 40 euron tuote on kukkaruukku? Pari purkkia saippuaa? Vitamiineja kuukauden tarpeisiin? Paistinpannu, jollainen kaupassa maksaisi 20 euroa?

Vaikka Move Networks Oy:n tapaus ratkeaa vielä vanhan lain puitteissa, sen lopputuloksena syntyvä oikeuskäytäntö tulee määrittämään huomattavan paljon verkostomarkkinoinnin tulevaisuutta Suomessa. Mikäli oikeuden mielestä polkupyörän, kangassalkun sekä yrityksen materiaalia sisältävästä paketista 999 euroa maksetaan selvää ylälinjaan jaettavaa ylihintaa, vastaavia hinnan ja vastikkeen suhdelukuja voidaan uuden rahankeräyslain tultua voimaan alkaa soveltaa myös muihin tapauksiin, joissa ”aloitusostoksen” sijaan verkostossa mukana olevan on täytettävä esimerkiksi kuukausittainen ”myyntikriteeri”.

Jos tuotteet käytännössä ostaa verkostoija itse ja näistä ostoksista maksetaan ylälinjaan jaettavaa ylihintaa vastaavalla tavalla kuin Moven tapauksessa, mikäli näin todetaan, verkoston kohtalo voi olla sama kuin Move Networksin – mikä tuo kohtalo sitten onkaan.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoituksessasi oli hyvin moven toimintaa lähestyvä esimerkki.

Ajattelin tässä lukaista kirjan, joka lupaa lannistaa viimeisetkin skeptikot jotka vastustavat postitiivista muutosta. Uutta voimaa joka on tulossa liike-elämään ja yhteiskuntaan. Takakannen mukaan kukaan ei ole vielä pystynyt asettamaan sen logiikkaa, tarkkuutta eikä ennusteita kyseenalaisiksi. Kirjan on kirjoittanut kaveri joka kuvaa itseään maailman johtavaksi verkostomarkkinointikonsultiksi ja -kouluttajaksi. Eli siis Edward Ludbrook "Se TODELLINEN Kuva".

Oletko muuten lukenut vielä tuota SSML:n Elinan väitöstä verkostomarkkinoinnista?

Anonyymi kirjoitti...

Aiotaankohan koskaan tutkia kunnolla muiden pohjoismaalaisten "vm-firmojen" toimintaa kuten Seven Int Ab?

Heidän aloituspaketissaan oli vielä viime vuoden alussa ilmaa ainakin 2 kertaa enemmän kuin MOVEn. Esim. Seven Suomi Oy:n toimintaa voisi mielestäni tutkia. Tai sitten asettaa Team Infinity vastuuseen Sevenin aikaisesta toiminnastaan. Tietääkseni 2004 vuonna Sevenillä oli miltei yhtä paljon Suomessa edustajia kuin Movella parhaimmillaan. Tämän voi todeta esim. FST:n dokumentista.

Anonyymi kirjoitti...

Hyviä kommentteja, movettaja2!

1. Kerro ihmeessä, mitä Ludbrookin kirjasta olet mieltä. Voisihan siitä laittaa tekstin tähän blogiinkin.

Oksanen-Ylikosken väitöskirjan olen lukaissut ja ajattelin jossakin vaiheessa kirjoittaa siitä lyhyen arvion. Tutkimus käsittelee ainoastaan verkostomarkkinoijien "julkisuuskuvaa" eri diskursseissa, joten paljoakaan sillä ei ole tämän blogin tai verkostomarkkinoinnin kannattavuutta, eettisyyttä tai laillisuutta koskevan keskustelun kanssa tekemistä.

2. Pyramidipelejä koskeva oikeuskäytäntö on nyt vasta varsinaisesti muotoutumassa ja on epätodennäköistä, että "vanhoja" juttuja lähdetään enää kaivamaan auki. Tähän tapaan oikeuskäytäntö hiljalleen muuttuu ja elää. Voimakas ennakkotapaus estää vastaavanlaisten juttujen syntymistä kohtalaisen tehokkaasti; toisaalta suurimmat tunarit lankeavat sellaisiin viritelmiin, jollaisia on jo tuomittu tai ollaan tuomitsemassa.