Yhdistys laskee esimerkiksi uusien jäsentensä liikevaihdon suoraan kasvulukuihin. SSML:n aiempi toiminnanjohtaja Sakari Virtanen kertoi eräässä haastattelussa verkostomarkkinoinnin kasvaneen peräti 243 % vuoden 1997 aikana. Aiemmassa artikkelissa paljastuukin sitten, että SSML:n jäseniksi oli liittynyt tuona vuonna kaksi suurta verkostomarkkinointiyritystä. Lisäksi esimerkiksi suora- ja verkostomarkkinoijien yhteisluku todennäköisesti sisältää runsaasti päällekkäisyyksiä: samat ihmiset ovat mukana useissa verkostoissa ja kenties myös puhelinmyyntityössä.
Mitkään yksinkertaiset tilastot eivät voi kuvata tilannetta kovin tarkkaan. Useilla verkostomarkkinointiyrityksillä on tapana syntyä, kasvaa nopeasti ja kuolla vielä sitäkin nopeammin. Alalle syntyy, SSML:n jäseniksi liittyy ja häviää yrityksiä, joten vaihtelu luvuissa on prosentuaalisesti suurta ja ”todellisen” kasvun mittaaminen on lähes mahdotonta.
Yksi hyvä esimerkki on ACN Communications, joka nosti verkostomarkkinoijien määrää hetkellisesti jopa kymmenellä tuhannella, hyväksyttiin SSML:n jäseneksi mutta jo vuoden päästä oli lopettanut toimintansa Suomessa. Mikäli ACN:n edustajista alkaneista valtaosa ei ollut jo mukana edellisvuoden tilastoissa, yksin ACN:n liittyminen riittää vuodesta 2003 vuoteen 2004 tapahtuneen tilastollisen kasvun selittämiseen ainakin verkostomarkkinoijien määrän osalta. Tietyssä mielessä myös SSML tilastojensa kanssa elää samalla ilmiöllä kuin verkostomarkkinointi: uuteen yritykseen liittyy nettomaksajiksi runsaasti väkeä (ja se liittyy yhdistykseen), kunnes maksimimäärä Suomessa on saavutettu ja pyramidi romahtaa.
SSML on omassa tiedotteessaan kertonut, että vuonna 2005 sen 21 suora- ja verkostomarkkinointijäsenyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli 104 miljoonaa euroa. Yhdistyksen arvion mukaan jäsenten liikevaihto on noin 90 % kaikesta suora- ja verkostomyynnistä Suomessa, joten alan kokonaisliikevaihto on sen mukaan noin 115 miljoonaa euroa. Miten tahansa tämä on laskettukin, selvää on, ettei SSML:n tarjoama luku ole ainakaan alakanttiin arvioitu.
Suoramyyntiin keskittyvien yritysten liikevaihto muodostuu niiden tuotteiden myynnistä saamista provisiosta (ilman arvonlisäveroa). Puolestaan nykyisin verkostomarkkinointiyritysten liikevaihto muodostuu tuotteiden myynnistä (ilman arvonlisäveroa), josta sittemmin yrityksen menoissa vähennetään myyjille menevät provisiot. 115 miljoonaa euroa koostuu siis pääosin kahdesta luvusta:
- Suoramyyntiyritysten myynnistä saamat kokonaisprovisiot
- Verkostomarkkinointiyritysten kokonaismyynti
Suomen vähittäiskaupan arvo oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2005 yhteensä 25 973 miljoonaa euroa. (Luku ei sisällä tukkukauppaa, polttoaineiden, autojen ja moottoriajoneuvojen kauppaa tai korjausta.) Näin verkostomarkkinoinnin osuus vähittäiskaupasta on reilun arvion perusteella 0,33 % eli 3,3 promillea. Luku ei tosiaankaan päätä huimaa. SSML:n oman, täysin vertailukelvottoman arvion mukaan jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuonna 2005 yhteensä 11 %. Tämä ei suuresti eroa vähittäiskaupan kasvusta, joka Tilastokeskuksen mukaan oli maaliskuun 2005 ja maaliskuun 2006 välillä 7,8 %.
SSML:n mukaan Suomessa oli vuonna 2005 mukana 76 000 suora- ja verkostomarkkinoijaa. Jos luvusta vähennetään esimerkiksi 6 000 suoramyynnin parissa työskentelevää, yhden verkostomarkkinoijan kokonaismyynniksi vuonna 2005 tulee yhteensä 1228 euroa (+ alv).
Luku sisältää toisaalta varsin todennäköisesti päällekkäisyyksiä; toisaalta useaan verkostoon liittyneen voisi hyvällä syyllä olettaa myyvän molempien tuotteita. Toimintansa lopettaneita verkostomarkkinoijia luku ei välttämättä sisällä kuin joitakin kymmeniä tuhansia, sillä joissakin isommissa verkostoissa on vuosittaiset maksut tai vuosi-ilmoitukset, jotka toiminnan loputtua jäävät maksamatta tai tekemättä. Jos oletetaan päällekkäisyyksien ja ”passivoitumisen” vähentävän lukua peräti 60 %, aktiivisia verkostomarkkinoijia olisi Suomessa noin 28 000, joiden vuosimyynti olisi hieman yli 3000 euroa. Mikäli verkostossa jopa 25 % tuotteen hinnasta jaetaan verkostoon provisioina, keskimääräisen suomalaisen verkostomarkkinoijan vuosiansio olisi 750 euroa, pyöreät 63 euroa kuussa. Edes näin yläkanttiin arvioitu tulo ei kata edes pieniä myynnistä aiheutuvia kustannuksia.
Verkostomarkkinoinnin vähäiset myyntimäärät ja mitätön osuus kaupasta eivät ole lupaus suuresta tulevasta kasvustakaan. Jatkuvasti verkostomarkkinoijien piiristä kerrotaan, kuinka toiminta arkipäiväistyy ja yleistyy merkittävästi milloin minkäkin ajan kuluttua. 1980- ja 90-luvuilla oli tapana esittää, kuinka Suomessakin kaupankäynnistä jopa puolet tapahtuu verkostomarkkinoinnin keinoin vuoteen 2000 mennessä.
Vuonna 2001 jo mainittu Sakari Virtanen esitti, että verkostomarkkinointi hyväksytään vielä samalla tavalla kuin aiemmin oudoksuttu postimyynti. Viisi vuotta on taas kerran mennyt, eikä kritiikki ole mihinkään laantunut – päinvastoin. Nyt lupaukset ja odotukset ovat ehkä suuntautuneet 2020-lukuun, mutta niin kauan kuin verkostotuotteiden saatavuus on heikko, hinnat päätähuimaavia ja toiminta perustuu lähinnä unelmien kaupusteluun – eli aina – verkostomarkkinoinnilta on turha suuria odottaa.
Linkit:
Petteri Haipola: Verkostomarkkinoinnin osuus kokonaiskulutuksesta 2004
Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
2 kommenttia:
No nostakaapa nyt sitte vielä ssml:kin syytteeseen perättömistä tilastoista ei hemmetti eikö teille mikään riitä ette te tätä toimintaa estää pysty mutta jos todetaan lailliseksi niin joudutte naurunalaiseksi jos todetaan syylliseksi niin agentit eivä joudu naurunalaiseksi vaan on perusteltavissa sillä että laki ei ole yksiselitteinen vaan sovellettavissa
Tilasto on varmasti aivan totuudenmukainen. Sehän osoittaa, että aivan naurettavan pieni promilleosuus Suomen vähittäiskaupasta käydään verkostomarkkinoinnin kautta.
Jos jossakin verkostomarkkinoinnissa on kyseessä pyramidipeli, kaikki toimintaan osallistuneet voivat olla syyllistyneet rikkeeseen tai rikokseen. Ei siitä muuta, pidä oma pääsi vain.
Lähetä kommentti