Verkostomarkkinoijat ovat usein pyrkineet selittämään kasvun huikaisevan rajallisuuden aiheuttaman ongelman pois tavalla tai toisella. Parhaimmat ovat jopa väittäneet, että käytännön verkostomarkkinoinnissa matematiikalla ei ole mitään väliä! (Tämä voi olla totta, sillä ainakin omien tulojen ja menojen vähennyslasku tuntuu olevan monilta verkostomarkkinoijilta tekemättä.)
Alla yleisimmät tekosyyt - sekä selitykset sille, miksi nekään eivät voi matematiikalle mitään.
Verkosto ei todellisuudessa kasva eksponentiaalisesti
Kuten jo edellisessä kirjoituksessa todettiin, näin nimenomaan on asianlaita, ja juuri tämän vuoksi suurin osa jää aina ilman omaa organisaatiotaan matemaattisen pakon edessä.
Kaikki eivät aio rakentaa organisaatiota
Oletko sinä liittynyt verkostoyrityksen edustajaksi, ilman että aiot rakentaa omaa verkostoa? Jos sinulla on ”alalinjaa”, onko siellä joku, joka ei ole liittynyt rakentaakseen omaa verkostoaan? Entä onko ”ylälinjassasi” joku tällainen? Tunnetko ylipäätään ketään, joka on liittynyt mukaan vain myydäkseen vähän tuotteita ja saadakseen siitä pieniä provisioita?
Vaikka tuntisitkin, tämä ei edes riitä. Matemaattisella välttämättömyydellä jokaisessa verkostossa vähintään 50 %:lla edustajista ei ole lainkaan alalinjaa ja yhteensä varmasti yli 80 %:lla on 0-1 hengen alalinja, mikä tahansa tilanne onkaan. Oletko sitä mieltä, että 80 % verkostoon liittyvistä ei pyri rakentamaan suurempaa alalinjaa? Jos noin 90 % verkostoon liittyneistä ei lainkaan pyri rakentamaan alalinjaa, ei ole matemaattisesti välttämätöntä, että verkoston edustajat tulevat pettymään – muutoin on.
Aina tulee uusia ihmisiä
Joka vuosi tuhannet ihmiset tulevat täysi-ikäisiksi, ja juuri tähän ”markkinarakoon” monet verkostoyritykset ovat myös pureutuneet. Verkostomarkkinointifirman kasvu ylittää väestönkasvun kuitenkin hyvin nopeasti. Jos esimerkiksi jokaisen edustajan olisi tarkoitus saada kahdessa viikossa alleen kaksi uutta edustajaa, kahden vuoden kohdalla verkoston olisi tarkoitus kasvaa 4 503 599 627 370 496 edustajalla. Liikaa numeroita.
Siinä missä ihmisiä syntyy, ihmisiä myös kuolee. Osa verkostomarkkinoijista jokaisessa linjassa häviää tämän vuoksi joka vuosi. Koska paikan verkostossa voi "jättää perinnöksi", on todennäköistä, että hyvien paikkojen perijät pitävät paikkansa, huonojen eivät. Tämän vuoksi väestön vaihtuminen voi usein pikemminkin pienentää alalinjaa!
Jos verkostoyrityksen jäsenmäärän pitäisi pysyä väestönkasvun vauhdissa mukana, jokainen voisi keskimäärin korkeintaan värvätä omat lapsensa ja nämä edelleen omansa. Muutoin verkosto kasvaa nopeammin kuin väestö.
Aina on häviäjiä
Kun verkostomarkkinoijille on esitetty, että suurin osa missä tahansa verkostossa mukana olevista lopettaa toiminnan kannattamattomana hyvin lyhyen ajan sisällä, vastauksena kuulee usein, että moni muukin yritys lopetetaan aivan samalla tavalla. On totta, että kymmeniä prosentteja aloittavista yrityksistä lopettaa toimintansa ensimmäisen viiden vuoden sisällä – näiden joukossa tietysti suuri joukko verkostomarkkinoijia.
Tässä on kuitenkin kaksi suurta eroa. Ensinnäkin, yleensä yritysten perustajat eivät aloita toimintaa, joka lähes täysin varmasti ei tule tuottamaan toivottua tulosta. Toiseksi, kukaan ei yleensä ole värvännyt syystä tai toisesta epäonnistuneita yrittäjiä yrittäjiksi; verkostomarkkinoija on kuitenkin yleensä tullut ylipuhutuksi mukaan liiketoimintaan – vieläpä sellaiseen, jossa mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei vain saavuta päämääräänsä, jos se on jonkinlaisen tuottavan organisaation rakentaminen.
Parhaat selviytyvät, se on bisnestä
Kaikkein erikoisimpana vasta-argumenttina verkostomarkkinoinnin kasvun ongelmalle on esitetty sitä, että kapitalismi vain yksinkertaisesti toimii näin. Asia on päinvastoin: verkostomarkkinointi nimenomaan ei noudata kapitalismin terveen talouden kysynnän ja tarjonnan lakeja. Verkosto kasvaa – tai ainakin sen on tarkoitus kasvaa – niin nopeasti, ettei tuotteiden kysyntä pysy perässä eikä jäsenistön valtaosalle ole mistään saatavissa toivottua omaa organisaatiota.
Harvojen voitot syntyvät valtaosan tappioista, ainakin jos myös tehdyille työtunneille lasketaan jotakin arvoa. Tätä ei voi mitenkään verrata siihen, että useat ihmiset ovat toisella töissä – työntekijä sentään on palkkansa ansainnut. Verkosto ei tuo toimintaan mitään lisäarvoa, vaan päinvastoin suurin osa edustajista on toiminnan nettomaksajia, unelman ostaneita kuluttajia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti