Move oikeuteen

Move Networks Oy:n toimintaa koskevien syytteiden käsittely aloitettiin tänään Turun käräjäoikeudessa. Kolmea miestä syytetään rahankeräys-, markkinointi- ja rekisterimerkintärikoksesta, yhtä heidän lisäkseen avunannosta ensimmäiseen mainittuun rikokseen. Aiheesta uutisoivat tänään Satakunnan Kansa ja MTV3 peräti kahdessa eri raportissa.

Uutisoinnin mukaan rahankeräysrikosta koskevat syyttäjän suurimmat rahalliset vaatimukset: rikoksella saatuna hyötynä vaaditaan valtiolle yli 850 000 euroa. Syyttäjän esityksen mukaan Moven edustajien 999 euron hintaan ostaman paketin arvo on noin 200 euroa. Uuden edustajan tekemästä ostoksesta on maksettu provisiota hänen värvääjilleen ja ”ylälinjalleen”, jolloin syyttäjän mukaan käytännössä värvättävät ovat tehneet vastikkeettoman suorituksen ”yläpuolellaan” oleville päästäkseen osallistumaan toimintaan.

Mikäli syyttäjällä on esittää luotettava selvitys paketin arvoa koskevien väitteidensä tueksi, rahankeräysrikosta koskeva kysymys kilpistyy lähinnä siihen, mitä ylipäätään voidaan pitää vastikkeellisena suorituksena. Jo hovioikeudessa tuomiot saaneessa WGI:ssä edustajien ostaman ”aloituspaketin” sisältöä ei lainkaan pidetty riittävänä vastikkeena, vaikka sinänsä jokaiselle sen osalle oli laskettavissa jonkinlainen hinta.

Moven aloituspaketin sisältö on ollut monelta osin konkreettisempi, mutta tämä ei oikeuden mielestä välttämättä riitä. Tässä suhteessa kysymys on ennakkotapauksesta, jonka ratkaisu on monenlaisten arvelujen varassa. Movea vastaan puhuu tähän mennessä ilmenneistä tiedoista se, että MTV3:n mukaan syytteen kohteena olevana toiminta-aikana vuonna 2005 yrityksen liikevaihdosta jopa 96 % on syntynyt uusien edustajien tekemistä aloituspakettiostoksista.

Ratkaisun suhteen yksi mahdollisuus on sekin, että oikeus katsoo verkostojärjestelmän olevan aina pyramidipeli, mikäli aloittamisen edellytyksenä ostettavan paketin hinnassa ylipäätään on jokin kate ja siitä maksetaan provisiota uuden edustajan ylälinjaan tai värvääjille. Monessa suhteessa tällainen rajanveto olisi järkeenkäypää – sen ansiosta käytännössä aloitusostoksiin perustuva pyramidimarkkinointi voisi lopullisesti hävitä Suomesta. Käytännössä pyramidipelin kaltaisella tavalla toimivia järjestelmiä tämä ei kuitenkaan kokonaan poistaisi.

Markkinointirikoksen tunnusmerkistö täyttyy syyttäjän mukaan sekin värväystoiminnassa ja siinä esitetyissä harhaanjohtavissa väitteissä tai katteettomissa lupauksissa. Erikoisena pisti korvaan MTV3:n haastatteleman Manu Rekolan esittämä vastine siitä, kuinka on ”laissa sallittua” antaa esimerkkejä mahdollisista tuloista.

Mistä laista tässä on kysymys? Nimenomaan ansaintamahdollisuutta ja sen mukanaan tuomaa ostovoimaa kuvaavat esimerkit on markkinaoikeuden jo toistakymmentä vuotta vanhassa ratkaisussa selkeästi todettu hyvän liiketavan vastaiseksi, ellei värvättävälle samalla anneta varsin kattavia tietoja odotettavissa olevista tuloista:

Vastaajayhtiöt ovat markkinoinnissaan vedonneet värvättävien taloudellisiin toiveisiin ja väittämiin ansioiden tuomasta ostovoimasta. Markkinoinnissa annettavat tiedot eivät kuitenkaan ole olleet värvättävien taloudellisen turvallisuuden kannalta riittäviä, sillä markkinoinnissa ei ole mm. kerrottu markkinatilanteesta kyseisellä alueella eikä myöskään toiminnan tyypillisistä kuluista. Vastaajien menettely on ollut hyvän liiketavan vastaista. [...]

Vähimmäisvaatimuksena taloudellisesta informaatiosta on pidettävä perustietoja markkinatilanteesta, liikevaihto-odotuksista, todennäköisestä kulurakenteesta ja hinnoittelumahdollisuuksista. Näistä ei uusia jälleenmyyjiä värvättäessä ole annettu riittäviä tietoja. (MT 1994:14.)

Kuten useat markkinaoikeudessa ratkaistut värväystä koskevat tapaukset osoittavat, värväystoiminnan hallitsemisesta ja siinä esitettävistä väitteistä on viime kädessä vastuussa yritys. Syytä ei voi vierittää yksittäisten edustajien niskoille – ainakaan mikäli yrityksellä ei ole näyttää, että edustajia on koulutettu antamaan riittävät tiedot toiminnasta ja toimimaan asianmukaisesti värväystilanteessa.

Rekisterimerkintärikoksesta epäilty toiminta selkiintyi sekin tämänpäiväisessä uutiskatsauksessa hieman. Syyttäjän mukaan yrityksen osakepääoma 8000 euroa oli maksettu yritystä rekisteröitäessä sen pankkitilille, mutta nostettu pois tililtä jo samana päivänä.

MTV3:n jutun mukaan oikeudenkäynti jatkuu (aiemmista tiedoista poiketen) ensi viikolla. Tästä voimme päätellä, että osapuolilla on tarkoituksena esittää varsin laajasti todistelua. Oikeuden ratkaisu saataneen kansliapäätöksenä seuraavien 2-8 viikon kuluessa.